Käynnistä uuden mobiilipalvelun ideointi näillä kysymyksillä

Vaikka asiakkaidemme tarpeet ovat hyvin erilaisia ja tekemämme mobiilisovellukset eroavat tosistaan paljolti, olemme huomanneet, että keskustelu uudesta mobiilipalvelusta alkaa lähes aina samoilla kysymyksillä.

Suunnittelun alkuvaiheessa autamme konseptoinnissa ja haastamme ideoitanne, jotta palvelu saadaan koulittua parhaaseen mahdolliseen muotoon. Ideaa kannattaa happotestata myös kysymällä käyttäjäpalautetta ennen kuin teknologinen toteutus alkaa.

Kun vastauksia yleisimpiin kysymyksiin on mietitty jo etukäteen, pääsemme hyvin liikkeelle jo ensimmäisessä tapaamisessa. Vastausten perusteella pystymme myös arvioimaan, minkälaiset palvelun valmistuksen kustannukset olisivat ja minkälainen prosessi valmistus olisi.

Jos siis suunnittelet mobiilisovelluksen teettämistä, mieti vastaukset näihin kysymyksiin.

1. Mihin tarpeeseen sovellus tehdään?

Mikäli palvelusta halutaan pitkäikäinen ja suosittu, sen on oltava myös hyödyllinen. Miettikää, mikä ongelma palvelulla halutaan ratkaista. Mobiilisovellusten teko vaatii investointeja, joten jotta työstä saadaan kaikki hyöty irti, on oltava selkeä idea. Suunnitelkaa lyhyt hissipuhe: mikä sovellus on ja mitä käyttäjän on tarkoitus saada siitä irti?

2. Mitä palvelulla halutaan tehdä?

Miettikää lyhyt ja selkeä kuvaus palvelusta. Mitä käyttäjä tekee avattuaan palvelun ja mitä mahdollisuuksia hänellä on? Hahmotelkaa, montako näkymää sovellukseen tarvitaan ja montako ominaisuutta palvelulla on oltava. Suunnittelun alkuvaiheessa käyttäjän liikkuminen sovelluksessa perustuu lähinnä valistuneisiin arvauksiin. Näitä arvauksia päästään validoimaan vasta, kun tuotteen ensimmäinen versio on ulkona.

3. Missä tilanteissa mobiilipalvelua käytetään?

Käytetäänkö palvelua yleensä tietyssä tilanteessa tai paikassa tai tiettyyn kellonaikaan? Mobiilipalvelussa on usein tyypillistä, että käyttäjällä on vain vähän aikaa palvelulle ja että hän käyttää sitä vain ohimennen. Tämän takia on olennaista, että palvelupolku saadaan kuljettua hyvin lyhyessä ajassa.

4. Ketkä käyttävät palvelua?

Määritelkää tarkka kohderyhmä, joille palvelu erityisesti tehdään. Ketkä ovat tyyliadapterit, jotka ottavat sen ensimmäisenä käyttöön ja levittävät sanomaa? Suunnitellaanko palvelu ensisijaisesti tuoreille äideille, koiranomistajille vai kenties nuorille koiranomistajille. Kun ensimmäinen tarkka kohderyhmä on rajattu, voidaan miettiä, mihin palvelu voi jatkossa skaalautua.

5. Mikä on palvelun business-tavoite sekä ROI?

Mitä palvelulla tavoitellaan kaupallisesti? Onko palvelu täysin uusi vai tavoitellaanko sillä esimerkiksi jo olemassa olevien asiakkaiden lojaaliutta? Onko palvelusta tarkoitus ostaa suoraan jotain? Millä tavalla palvelun on tarkoitus tuottaa tai säästää rahaa? Miettikää myös mittarit, joilla palvelun onnistumista arvioidaan.

6. Mikä on palvelun brändi-ilme ja tavoiteltu kokemus?

Visuaalisen brändi-ilmeen kuten väripaletin ja tunnelman lisäksi tulee miettiä, minkälainen käyttäjäkokemus halutaan tuottaa. Hienot animaatiot ja transitiot eivät ole itsestäänselvyys, mutta joskus sovelluksen onnistunut tuntuma voi olla ratkaiseva seikka palvelun suosiossa. Miettiessänne toivomaanne kokemusta voitte käyttää esimerkkinä toista sovellusta, jonka visuaalinen UI-taso on samanlainen kuin haluamanne.

7. Koska palvelu halutaan ottaa käyttöön ja miten sitä markkinoidaan?

Sovelluksen tekeminen kestää minimissään kolme kuukautta, ja mobiilitekijöitä voi olla vaikea löytää vapaina. Tämän takia on tärkeä tietää, millä aikataululla toivotte palvelun valmistuvan tai onko valmistumisella tiukka takaraja. Samalla on hyvä miettiä, missä kanavassa palvelu lanseerataan: tarjotaanko se ensin vain pienille omille käyttäjäryhmille tai kanta-asiakkaille? Halutteko tehdä hiljaisen lanseerauksen pienelle ryhmälle ja mistä löydätte ensimmäiset käyttäjät? Julkaistaanko sovellus App Storessa vai onko se verkkopalvelu?

8. Onko toteutukselle olemassa teknologiavalintaa/perusteluita?

Oletteko miettineet toteutuksen teknologiavaihtoehtoja? Ratkaiseeko käyttäjien tarpeen parhaiten natiivisovellus vai verkkopalvelu, ja mitä ominaisuuksia palvelulla tulee olla? Minkälainen teknologiaosaaminen teillä on omasta takaa?

9. Halutaanko lopputulemia pystyä jakamaan sosiaalisessa mediassa, sähköpostilla tai muihin järjestelmiin?

Yksi palvelun hintaa määrittävä tekijä on, kuinka monen eri järjestelmän kanssa sovellus haluaa kommunikoida. Tarvitseeko palvelu toimiakseen pääsyn esimerkiksi asiakasrekistereihin tai sosiaaliseen mediaan?  Kaikkia ominaisuuksia ei ole pakko ottaa käyttöön oikeiden järjestelmien kanssa heti, vaan niitä voidaan myös lisätä palveluun vähitellen.

10. Myydäänkö sovelluksessa palveluita tai tuotteita?

Sovelluksesta on mahdollista ostaa Googlen tai App Storen kautta vain digitaalisessa formaatissa olevia immateriaalisia tuotteita. Jos haluatte myydä palvelussa jotain fyysisen maailmaan tuotetta, tarvitaan erilainen maksamisratkaisu. Tällöin tutkiaan ostamiseen ja verkkokauppoihin liittyvät mahdollisuudet ja selvitetään, minkälaisia maksuratkaisuja on mahdollista rakentaa ja minkälaisilla kustannuksilla.

11. Kuka on palvelun product owner?

Palvelulle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka johtaa palvelun suunnittelua, kehitystä, markkinointia, käyttöä ja jatkokehitystä. Merkityksellistä mobiilipalvelua ei kannata lähteä toteuttamaan kotona oman toimen ohella. Jos palvelulla on tarkoitus olla liiketoiminnallista merkitystä, se monesti tarvitsee täyspäiväisen henkilön tai tiimin. Product owner vastaa palvelun ympärillä pyörivästä bisneksestä ja varmistaa, että se on kaupallisesti merkityksellinen. Business alkaa vasta, kun palvelu on viety markkinoille.