Kysely: Lähes joka toinen käyttää älypuhelinta myös vessassa – suomalaisten digitaalinen arki on yhä hektisempää
Kännykän ja mobiililaitteiden käyttö nivoutuu yhä useampiin arkisiin toimintoihin, paljastaa teknologiayhtiö Qvikin valtakunnallinen kysely. Lisääntyvä älylaitteiden käyttö aiheuttaa myös ongelmia. Niitä helpottavat ratkaisut ovat kuitenkin vähäisessä käytössä.
Kännykän ja erilaisten mobiililaitteiden käyttö on yhä tiiviimpi osa suomalaisten aikuisten arkipäivää, ja mobiililaitteet nivoutuvat moniin arkisiin toimiin lähes huomaamatta. Suomalainen käyttää kännykkää keskimäärin 3,5 h päivässä.
Teknologiayhtiö Qvikin kyselytutkimus selvitti suomalaisten aikuisten mielipiteitä ja kokemuksia arjen digitaalisista palveluista. Kysely pureutui siihen, miten digitaaliset palvelut ja niiden käyttöön vaadittavat laitteet liittyvät kuluttajien käyttäytymiseen.
Tutkimus paljastaa, että kännykkä liimautuu suomalaisten käsiin lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Liki puolet vastaajista (45%) kertoo käyttävänsä kännykkää usein aamulla heti herättyään. Juuri ennen nukkumaanmenoa kännykkään tarttuu lähes yhtä moni (44%).
Lähes joka neljäs (22%) kertoo ottavansa älypuhelimen myös mukaan vessaan usein. Noin puolet (44%) asioi WC:ssä kännykän kanssa ainakin toisinaan.
Joka kymmenes käyttää kännykkää jopa kävellessään
Suurin osa kyselyyn vastanneista (92 %) käyttää älypuhelinta päivittäin. Puhelin nivoutuu osaksi arjen puuhia, ja sitä käytetään usein yhtä aikaa muiden arkitoimien kanssa.
Useampi kuin kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta (68 %) käyttää puhelinta julkisen liikenteen kyydissä ja joka kymmenes kävellessäänkin.
Noin neljännes urheilee kännykkä joko kädessä tai käden ulottuvilla, ja noin joka viides tunnustaa käyttävänsä mobiililaitteita palavereiden lomassa.
Tämä asettaa haasteensa sovellusten luomiselle ja kehittämiselle, Qvikin suunnittelu- ja tutkimustoiminnan johtaja Lassi A Liikkanen kertoo.
“Kuluttajat saattavat tilata tuotteita vaikka liikkuessaan tai salitreenin lomassa, joten palveluiden täytyy olla superhelppoja ja nopeita käyttää. Kuluttajat ovat entistä laatu- ja hintatietoisempia, ja digitaalisia palveluita suunnittelevien on pystyttävä vastaamaan tähän haasteeseen”, Liikkanen sanoo.
Vain murto-osa käyttää puhelimen aikarajoja
Siinä missä digitaalisten palveluiden laajeneminen helpottaa monia arkiaskareita, liittyy jatkuvaan älylaitteiden käyttöön myös riskinsä. Yksi riski on koukkuun jääminen.
Tutkimuksen mukaan melkein puolet vastaajista (46 %) on pyrkinyt vähentämään digitaalisten palvelujen, kuten pelien tai sosiaalisen median, käyttöä viimeisen vuoden aikana.
“Myös muiden ruutuaika mietityttää. Neljä kymmenestä vastaajasta (42 %) on huolestunut jonkun läheisensä liiallisesta puhelimen käytöstä”, Liikkanen sanoo.
Yhtä moni eli neljä kymmenestä suomalaisesta ei ole rajoittanut älypuhelimen käyttöä omilla säännöillä tai laitteiden valmiilla rajoitusominaisuuksilla. Vain yksi kahdestakymmenestä (5 %) käyttää älylaitteiden tarjoamia aikarajoitustoimintoja.
“Laitteiden rajoitustoiminnot ovat helppo tapa varmistaa, ettei älylaite haukkaa liian isoa palaa päivästä. Laitteiden omat rajoitukset toimivat yleensä paremmin kuin itse laaditut päätökset ja sopimukset, joihin on helppo tehdä poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia”, Liikkanen muistuttaa.
Qvik kartoitti suomalaisten digitaalista arkea valtakunnallisella kyselytutkimuksella huhtikuussa. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1240 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Kysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyhtiö Cintin kanssa.
Digital everyday life in Finland
