Uudet maksamisen tavat tukevat järjestöjen kestävää lahjoittajasuhdetta: Näin vältät sudenkuopat
Maksutapojen muutokset vaikuttavat suoraan lahjoituksia keräävien järjestöjen asiakashankintaan ja varainkeruuseen. Sujuvan maksamisen hyviä uusia käytäntöjä on kannattavaa tarjota myös lahjoittajille.
Verkko- ja mobiilimaksaminen on viimeisen viiden vuoden aikana kehittynyt merkittävästi ja ihmiset osaavat jo odottaa helppoja maksukokemuksia palvelussa kuin palvelussa.
“Sujuva maksaminen on tärkeä osa lahjoittajasuhteen solmimista ja ylläpitoa. Jos tämä osa hoidetaan huonosti ja lahjoittajia kaikkoaa maksuvaiheessa, kaikki kova työ viestinnässä ja toiminnan ylläpidossa valuu hukkaan”, sanoo TietoPiiri Oy:n järjestötoiminnan asiantuntija Ilkka Harjula.
TietoPiiri tukee järjestötoimintaa tarjoamalla järjestöille lahjoitusprosessia ja vapaaehtoisten aktivointia helpottavaa asiakkuudenhallintajärjestelmää sekä konsultointiapua. Järjestelmä auttaa segmentoinnissa ja kohdennetussa viestinnässä sekä helpottaa järjestön sisäistä työtä automatisoimalla toimintoja.
Maksukorttien tiedot vanhenevat ja e-laskulla maksaminen toteutetaan monesti vaikeasti
Suomessa suosittu e-lasku ja suoramaksu ovat olleet hyviä tapoja sitouttaa lahjoittajia, mutta niiden ongelmana on hitaus sekä manuaaliset työvaiheet, jotka usein kuormittavat lahjoitusorganisaatioita.
“E-laskua suosiva potentiaalinen lahjoittaja karkoitetaan helposti, jos maksuvaiheessa pitää lähteä hyppimään edestakaisin verkkopankin ja lahjoittajasivun välillä”, Harjula sanoo.
“Tämän sijaan toistuvan e-laskun voi automatisoida niin, että lahjoittaja yksinkertaisesti täyttää järjestön verkkosivuilla kuukausilahjoituslomakkeen ja käy hyväksymässä e-laskusopimuksen verkkopankissa.”
Myös suositussa korttilahjoitustavassa on ongelmansa: Kortit vanhenevat ja korttitietojen päivittäminen jää helposti lahjoittajalta tekemättä. Tutkimuksen mukaan jopa joka neljäs voittoa tavoittelematon järjestö ei edes yritä käynnistää toistuvaa lahjoitusta uudelleen luottokorttitietojen vanhenemisen jälkeen.
“Moni uusi maksutapa poistaisi tämän ongelman. Esimerkiksi MobilePayn tarjoamassa ratkaisuissa korttitiedot pysyvät ajan tasalla, kun ihmiset käyttävät maksutapaa muuhunkin kuin vain lahjoittamiseen”, sanoo Qvikin maksuasiantuntija Mikko Vahter.
“Uusissa maksuratkaisuissa on myös järjestöjen prosessien kannalta hyödyllisiä toimintoja, jotka poistavat manuaalista työtä ja vapauttavat aikaa muuhun tärkeään. Esimerkiksi toistuvan veloituksen käynnistäminen ei vaadi manuaalista työtä vaan hoituu automatisoidusti rajapintakutsuilla.”
Kertalahjoittajasta kuukausilahjoittajaksi: Mitkä maksutavat tukevat kuukausilahjoitusta?
Yksi tärkeä tavoite voittoa tavoittelemattomilla järjestöillä on sitouttaa kertalahjoittajat kuukausilahjoittajiksi. Tämä onnistuu helpommin, jos tarjolla olevat maksuratkaisut tekevät siirtymän vaivattomaksi niin lahjoittajalle kuin organisaatiolle.
Järjestötoiminnassa lahjoittajasuhteeseen on tärkeää panostaa niin kertalahjoittajien kuin kuukausilahjoittajien kohdalla. Hyvin hoidettu suhde kertalahjoittajiin parantaa todennäköisyyttä, että lahjoittaja päättää ryhtyä kuukausilahjoittajaksi.
“Lahjoittajasuhteen ylläpitoon on paljon hyviä käytäntöjä. Erityisen tärkeää on kuunnella lahjoittajien tarpeita ja toiveita, tuntea lahjoittajakunta, viestiä lahjoittajille kohdennetusti ja ennen kaikkea kiittää kaikkia lahjoittajia henkilökohtaisella otteella”, Harjula sanoo.
Kun lahjoittaja tunnetaan, on häneltä myös helpompaa pyytää lisää apua joko lahjoitusten tai vapaaehtoistyön muodossa.
Viestisovelluksiin pohjaava maksaminen
Varainkeruussa tekstiviestilahjoitus on pitkään ollut olennainen osa lahjoitusten keräämistä. Tässä käytännössä lahjoittaja vastaa tekstiviestiin summalla, jonka haluaa lahjoittaa, ja saa maksaa lahjoituksen puhelinlaskunsa yhteydessä.
Hyvä puolia tekstiviestilahjoituksessa on, että se on lahjoittajalle vaivaton ja järjestö voi saada lahjoittajan puhelinnumeron tietoonsa. Ongelmiakin on: Ensinnäkin jos potentiaalisella lahjoittajalla on puhelinliittymä työsuhde-etuna, tekstiviestilahjoitukset voivat olla estettyjä. Toiseksi tilitysaika on tekstiviestilajhoituksessa pitkä. Järjestö saa rahan vasta, kun lahjoittaja maksaa puhelinlaskun ja tilitysviive voi olla jopa puolitoista kuukautta.
Tekstiviestilahjoitukset tulevat järjestölle myös kalliiksi. Tekstiviestilahjoitukset osoittautuivat kaikista kalleimmaksi vaihtoehdoksi, kun Qvik vertaili 50 euron lahjoituksia lahjoittajan käyttökokemuksen näkökulmasta ja toisaalta järjestölle koituvia kustannuksia.
Maksuratkaisuja on mahdollista toteuttaa käyttäjäystävällisesti ja kustannustehokkaasti muissa viestisovelluksissa. Esimerkiksi Whatsappiin tai Telegramiin voi integroida maksuominaisuuden luontevasti.
Lahjoittajasuhteen tai maksamisen voi käynnistää viestisovelluksessa monella tavalla riippuen siitä, missä tuleva lahjoittaja kohdataan. Viestisovelluksella maksaminen voidaan toteuttaa feissaustilanteessa, puhelimitse, verkkosivun kautta tai suoraan viestisovelluksesta.
“Kun lahjoittajasuhde käynnistetään viestisovelluksessa, lahjoittaja voi valita itselleen mieluisimman maksutavan ja kutsua kavereita mukaan lahjoittamaan. Viestisovelluksessa on myös mahdollista kertoa järjestön missiosta ja lahjoituskohteesta tarkemmin”, Vahter sanoo.
Jatketaanko keskustelua?
Tämä artikkeli on kirjoitettu Qvikin, Valan ja TietoPiirin järjestämän Kestävä lahjoittajasuhde vaatii sujuvan alun -tapahtuman pohjalta. Tapahtuma pidettiin Qvikin toimistolla tammikuussa.
Tarvitsetko konsultaatiota järjestösi varainhankintaan liittyen? Qvik ja TietoPiiri tarjoavat kahden tunnin työpajan veloituksetta kiinnostuneille toimijoille. Ota yhteyttä Mikko Vahteriin mikko.vahter@qvik.com tai Ilkka Harjulaan ilkka.harjula@tietopiiri.fi, niin jatketaan keskustelua!
