Kysely: Tämän takia sovelluksesi jätetään lataamatta

Useampi kuin joka kolmas suomalainen ei usko, että kännykkään tai tablettiin ladattavien mobiilisovellusten tietoturva on kunnossa, paljastaa valtakunnallinen kyselymme. Lisäksi joka viides epäilee, että mobiilisovellus veloittaa heiltä vaivihkaa rahaa ilman, että käyttäjä huomaa veloitusta.

Merkittävä osa suomalaiskuluttajista on huolissaan kännykkään tai tablettiin ladattavien mobiilisovellusten turvallisuudesta. Teettämämme kyselyn mukaan jopa 34,4 prosenttia suomalaisista ei luota sovellusten tietoturvaan.

Lue lisää edellisestä artikkelistamme Kysely: Joka kolmas suomalainen tuskailee älypuhelimen tilan kanssa, viidesosa ei tunne puhelimen ilmoituksia

Mobiilisovellusten ja verkkopalveluiden käyttöä kartoittanut kysely toteutettiin lokakuun lopussa ennen psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoa.

Kyselyn perusteella miehet suhtautuvat mobiilisovelluksiin hieman epäluuloisemmin kuin naiset. Miehistä lähes neljä kymmenestä (38 %) oli jättänyt lataamatta sovelluksen tietoturvahuolien takia, kun taas naisten kohdalla vastaava luku on 30 prosenttia.

Suomalainen pelkää piiloveloituksia mutta luottaa sovelluskauppaan

Useampi kuin joka viides suomalainen (20,9 %) epäilee, että sovellus veloittaa heiltä jotain heidän huomaamattaan, kysely paljastaa. Sen sijaan suomalaisten luottamus sovelluskauppohin on vahva. Yksikään kyselyyn vastannut ei ole jättänyt lataamatta mobiilisovelluksia sen vuoksi, että he eivät luota sovelluskauppaan.

”Kuluttajat vaikuttavat ymmärtävän hyvin kaupan ja sovellusten rajan. Tiedossani ei ole sovelluskauppoihin liittyviä ongelmia. Sen sijaan sovelluksien keräämästä datasta ja yllättävistä maksuista keskustellaan niin paljon, ettei ole yllättävää, että tämä nousee esiin”, Qvikin suunnittelujohtaja Matias Pietilä toteaa.

”Kyseessä ei ole niinkään tietoturva kuin data käyttö. Mobiilisovellusten tekninen ominaisuus on, että ne saavat kerättyä käyttäjästä enemmän tietoa kuin verkkopalvelut. Tätä tietoa voidaan sitten käyttää hyvää tai pahaan. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen, ja esimerkiksi Applen syksyllä julkaistu iOS 14 -päivitys toi useita uusia yksityisyysparannuksia, käyttäjän eduksi.”

Moni yrittäjä jättää sovelluksen lataamatta

Erityisesti yrittäjille huoli mobiilisovellusten turvallisuudesta on merkittävä syy olla lataamatta sovelluksia. Kyselyn mukaan useampi kuin neljä kymmenestä (43 %) yrittäjästä jättää sovelluksia lataamatta tietoturvahuolien vuoksi.

Luottamuksen puute sovellusten tietoturvaa kohtaan on hieman yleisempää ylemmissä ikäluokissa kuin nuorten keskuudessa. Kyselydata osoittaa, että yli 65-vuotiasta peräti 39,4 prosenttia on jättänyt sovelluksen lataamatta tietoturvaa koskevien epäluulojen takia. Alle 25-vuotiaista sen sijaan vain reilu viidennes (22,8 %) pelkää tietoturvapuutteita niin paljon, että jättää sovelluksia lataamatta.

Ikäihmiset osaavat käyttää sujuvasti sovelluskauppoja

Kyselyn mukaan käytettävyysongelmat eivät ole este mobiilisovellusten lataamiselle. Qvikin kyselyyn vastanneista useampi kuin neljä kymmenestä (40,5 %) ajattelee, että sovelluksen lataaminen tutusta sovelluskaupasta on helppoa.

Perinteisesti moni ajattelee, että seniorit eivät hallitse teknologiaa. Tämän kyselydatan valossa asia on juuri päinvastoin.

Kysely osoittaa, että työuransa loppupäässä olevat ja hiljattain eläkkeelle jääneet käyttävät sovelluskauppoja sujuvasti. 55–-64-vuotiaista yli puolet (51,6 %) on sitä mieltä, että sovellusten käyttöönotto on helppoa. Myös yli 65-vuotiasta vastaajista tätä mieltä on lähes puolet (47,4 %).

”Mobiilisovellusten asentamiseen liittyvästä kitkasta puhutaan paljon. Tämä data osoittaa asian toisen puolen: mobiilisovellusten asentaminen on tuttua kaikissa ikäluokissa,” Pietilä jatkaa.

Lisäksi vanhempi polvi käyttää sovelluksia sinnikkäästi. Jos sovelluksen tai verkkopalvelun käyttö tuntuu vaikealta, keskimäärin noin joka neljäs suomalainen (23,8 prosenttia) lopettaa sen käytön. 55–64-vuotiaista näin toimii huomattavasti harvempi, vain 17,1 prosenttia. Keski-ikäisistä eli 35–44-vuotiaista sen sijaan useampi kuin joka kolmas (30,8 prosenttia) heittää nopeasti hanskat tiskiin.

Sähköiseen kyselyymme vastasi lokakuun lopussa 1000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Sähköisen kyselytutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi.

Kuvitus: Aija Malmioja