Teknologia tuhlaa aikaamme. Kenen vastuulla häiriötön teknologia on?

Aika on yksi tärkeimpiä ja rajallisimpia asioita, mitä ihmisellä on. Tämän vuoksi tarvitsemme häiriötöntä teknologiaa, joka ei yritä koukuttaa käyttäjää palveluun vaan asettaa käyttäjän laadukkaan ajankäytön suunnittelutyön keskiöön. Häiriötön teknologia vaatii toteutuakseen kulttuurisen muutoksen, joka koskee sekä suunnittelijoita, käyttäjiä että palveluntarjoajia.

Keinot ja liiketoiminnalliset perustelut tähän muutokseen kuitenkin puuttuvat. Yksi haastavimmista häiriöttömän teknologian päämääristä on erottaa, milloin tavoitellaan käyttäjien huomiota ja milloin yrityksen liikevoittoa. Harmittavan usein yrityksen liikevoitto kasvaa, kun yritys saa käyttäjän koukkuun teknologiaan.

Vaikka kirjoitin opinnäytetyöni häiriöttömästä teknologiasta ja aihe on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, avatessani Facebookin ajaudun usein pohjattoman aikajanan selailun vangiksi. Erityisen hälyttävää on, että tämä ajautuminen on tietoisen suunnittelutyön tulos ja nähtävissä jo useissa palveluissa.

”Ihmisen huomion ylikuormitus on suurin nykyteknologiaa kohtaava pullonkaula ja samalla vahvin argumentti häiriöttömän teknologian puolesta”, toteaa antropologi ja UX-suunnittelija Amber Case.

Data on uuden maailman valuuttaa ja sitä hyödyntävät perustellusti niin yritykset kuin niitä konsultoivat talot. Käyttäjätiedon avulla voidaan todentaa tuotteelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, ja suunnittelija voi etsiä siitä tukea työlleen. Palveluntarjoajan vastuu tulisi kuitenkin tiedostaa tarkemmin. Käyttäjä luovuttaa palvelulle tietonsa olettaen, että tietoa käytetään hänen elämänsä ja käyttökokemuksensa parantamiseen, mutta liiketoiminnalliset tavoitteet eivät aina ole linjassa käyttäjän edun kanssa.

Kyse on pohjimmiltaan siitä, kulkevatko teknologia ja ihmisten tarpeet kohti yhteistä päämäärää. Jos tuotteen menestyminen pohjaa käyttäjän manipuloimiseen tai koukuttamiseen, suunnitteluun pitäisi ottaa uusi lähestymistapa. Miten suunnitellaan tuotteita, joiden käynnistäminen, käyttäminen ja sulkeminen onnistuu levollisin mielin?

Teknologiayhteisö alkaa viimein herätä ongelmaan

Googlen ja Applen julkaisemat käyttöjärjestelmäpäivitykset tunnistavat ensimmäistä kertaa omien laitteidensa aiheuttamia haitallisia ilmiöitä, kuten ajankäyttöongelmia. Laitteiden parissa ihmiset eivät tiedosta, mihin aika häviää. Laitevalmistajat toimivat siltikin vain heikkoina portinvartijoina tuotteille, joiden tarkoitus on kilpailla käyttäjän huomiosta hinnalla millä hyvänsä.

Digitaalisten palveluiden koukuttavuus ja huomiokyvyn heikkeneminen saavat teknologian vaikuttamaan hyvinvointiimme negatiivisesti. Ongelman ydin on kuitenkin vaikea tiivistää.

Monet hyväksytyt suunnitteluparadigmat ja metriikat nojaavat käyttäjän koukuttamiseen ja lyhyen aikavälin voittoihin, eivätkä ota huomioon tuotteen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Kuinka suunnittelijan tulisi nähdä häiriötön teknologia osana suurempaa kuvaa? Ja kenellä vastuu lopulta on?

Häiriöttömän tuotteen luominen saattaa vaatia suunnittelijalta rauhattomia hetkiä, mutta hyvään lopputulokseen ei koskaan päästä ponnistuksitta. Urakan voi aloittaa kysymällä, voiko käyttäjä hallita ilmoitusten vastaanottamista, ymmärtää datan luovuttamista tai keskeyttää käytön ilman paitsijäämisen pelkoa. On tärkeää myös muistaa, että suunnittelija tarvitsee konkreettisia perusteita, asiantuntemusta sekä oman yhteisönsä ja työnantajansa tuen edistääkseen häiriöttömän teknologian toteuttamista työssään.

Kun aloitin taustatutkimuksen häiriötöntä teknologiaa koskevaa opinnäytetyötäni varten, eettiseen ja häiriöttömään suunnitteluun liittyviä lähteitä oli niukasti. Aavistin kuitenkin, että tästä kasvaa entistä suurempi puheenaihe tulevaisuudessa sekä kuluttajien että suunnittelijoiden keskuudessa. Näin on jo kuluneen vuoden aikana onneksi tapahtunut.

Yritykset ja lainsäätäjät päättävät viime kädessä, millaisia sovelluksia ja verkkopalveluja avaamme päätelaitteillamme ja mitä kriteerejä niiden on täytettävä. Viktor Papanek kirjoitti vuonna 1971 valtion roolista ihmisten hyvinvoinnin turvaajana ja sen vallasta säätää tuotteita koskevia lakeja. Samoin voidaan ajatella häiriöttömästä teknologiasta: kun se saa taakseen riittävästi kannatusta ja sen tarpeellisuus tunnistetaan, siitä voi tulla lainsäädännön alaista. Hyvä esimerkki vastaavasta on Euroopan parlamentin hyväksymä saavutettavuusdirektiivi.

Sytyke ry valitsi Jesse Ukkosen opinnäytetyön Häiriötön teknologia suunnittelutyössä vuoden 2018 vaikuttavimmaksi opinnäytetyöksi. Jutun versioita on aiemmin julkaistu Sytyke ry:n lehdessä sekä TIVIAssa.

Kuvitus
Alkuperäinen teos: Angelica Kauffmann, Ariadne Abandoned by Theseus
Kollaasi: Jesse Ukkonen