Taistelu lukitusnäytöstä käy kuumana – voiko sovellusta käyttää avaamatta sitä?
Uutissovellukset maailmalla etsivät uusia käyttäjäystävällisempiä keinoja hyödyntää ilmoituksia. Suomessa pioneerityötä tekee Yle Uutisvahdin tiimi.
Vuonna 2017 ei enää riitä, että uutispalvelulla on oma sovellus tai verkkosivu, josta käyttäjät hakevat uutisensa. Nyt uutiset halutaan tuoda suoraan ilmoituksina lukitusnäytölle niin, ettei käyttäjän enää tarvitse avata sovellusta tai verkkosivua lainkaan. Ilmiö tunnetaan nimellä battle for the lock screen, ja taistoa käydään siitä, kuka keksii tehokkaimman keinon käyttää ilmoituksia ja saa käyttäjien huomion lukitusnäytöllä. Yle Uutisvahti haluaa olla yksi tämän sodan voittajista.
“Johtoajatuksenamme on, että Uutisvahti on pikemminkin alusta kuin paikka, mihin käyttäjän pitää erikseen mennä. Alustan päälle voidaan rakentaa erilaisia minituotteita, jotka elävät omaa elämäänsä käyttäjän lukitusnäytöllä,” sanoo Yle Uutisvahti -sovelluksen tuotepäällikkö Jarno Koponen. “Esimerkiksi Uutisvahdin Herätys, Juuri nyt ja Pääuutiset -ilmoitustyypit ovat tällaisia minibrändejä.”
Laitevalmistajilla on merkittävä vaikutus uusien käyttötapojen muodostumiseen. Sekä Android että Apple ovat viimeisissä päivityksissään esitelleet uusia notifikaatio-ominaisuuksia, joihin palveluntarjoajien on helppo tarttua. iPhonen uusimmat käyttöjärjestelmät toivat mukanaan rikastetut notifikaatiot, eli mahdollisuuden käyttää ilmoituksissa kuvia, videoita ja tekstimuotoiluja.
Suuret mediatalot kilpailevat entistä enemmän sosiaalisen median ja muiden julkaisijoiden kanssa, ja tehokkaimpia aseita ovat hyvä uutissovellus pitkälle viety notifikaatiosuunnitelma. Brittilehti Guardian voitti alkuvuodesta kansainvälisen verkkojournalismin palkinnon sovelluksensa livevideonotifikaatioilla, ja videoilmoitukset kuuluvat myös Yle Uutisvahdin rikastettuun notifikaatiosuunnitelmaan.
“Kaikki kehitys meillä tapahtuu käyttökokemuksen kautta: miten voimme palvella ihmistä paremmin lukitussa näytössä? Eihän se ole sujuva kokemus, jos käyttäjän täytyy klikata monta kertaa ja odottaa sovelluksen latautumista vain katsoakseen videon, joka voitaisiin näyttää myös ilmoituksesta suoraan.”
Hyvä ilmoitus on henkilökohtainen ja antaa kontrollin käyttäjälle
Sovellusten lähettämät ilmoitukset jakavat mielipiteitä, mutta suhtautuminen on keskimääräistä myönteisempää uutismedian ilmoitusten kohdalla. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa älypuhelimen käyttäjistä tilaa puhelimeensa uutisilmoituksia, mutta maakohtaiset heitot voivat olla yli kymmenen prosenttiyksikön luokkaa.
Ilmoituksiin suhtaudutaan kuitenkin myönteisemmin, mikäli käyttäjä voi itse vaikuttaa ilmoitusten määrään, ajankohtaan ja sisältöön.
“Ilmoitusten säätelyn pitää olla mahdollisimman automaattista ja se pitää myös tehdä käyttäjälle mahdollisimman helpoksi”, Koponen sanoo. Uutisvahdissa käyttäjä voi valita useita eri ilmoituspaketteja ja lisäksi tilata ilmoituksia uutisaiheista, jotka häntä erityisesti kiinnostavat. Vaihtoehtoina ei ole vain “päälle” tai “pois”, vaan rytmiin voi vaikuttaa myös suoraan ilmoituksesta. “Jos käyttäjä vaikka seuraa uutistapahtumaa Hetki hetkeltä -ilmoituksten avulla, hän voi keskeyttää notifikaatiot esimerkiksi tunniksi suoraan ilmoituksesta.”
Ilmoitusten kannalta Uutisvahti vastaa jo hyvin kysymykseen, mitä käyttäjälle tulisi tarjota ja kuinka usein – yli 300 000 käyttäjää on ilmoittanut kiinnostuksensa kohteet sovelluksessa ja saa päivittäin ilmoituksia haluamistaan aiheista. Seuraava kysymys onkin, missä ja milloin käyttäjälle kannattaa lähettää ilmoituksia ja miten ilmoitukset vaikuttavat lukitusnäytöllä tapahtuvaan käyttökokemukseen ja interaktioihin.
“Haluamme Uutisvahdissa olla mukana luomassa uusia käyttökokemuksia sen sijaan, että vain kopioisimme muilta,” Koponen sanoo. “Tämä onnistuu vain, jos on valmis panostamaan kehitystyöhön ja pioneerityöhön. On oltava valmis kokeilemaan ja välillä epäonnistumaan.”
Mobiilikenttä kehittyy vauhdilla, ja myös notifikaatioiden käyttö muokkautuu kaiken aikaa. Koponen uskoo, että lähitulevaisuudessa ilmoitusten personoinnin hoitaa algoritminen filtteri. Lue Koposen kirjoittama, TechCrunchissa julkaistu AI on your lock screen -artikkeli täältä.
