Qvik täytti 10 vuotta! Tässä rehellinen nostalgiatrippi ja fiilistelyä juhlista.
Teknologiakenttä on muuttunut ja moni asia on mennyt uusiksi kymmenen vuoden aikana, mutta tärkeimmistä asioista Qvik on pitänyt kiinni. Yritystä kehitetään yhä kulttuuri ja ihmiset edellä. Tätä juhlimme viime viikolla Kaivohuoneella. Katso kuvat!
Teknologiakenttä on muuttunut ja moni asia on mennyt uusiksi kymmenen vuoden aikana, mutta tärkeimmistä asioista Qvik on pitänyt kiinni. Yritystä kehitetään yhä kulttuuri ja ihmiset edellä. Tätä juhlimme viime viikolla Kaivohuoneella. Katso kuvat!
Qvikin perustamisen aikoihin Tuukka Puumala, Lari Tuominenja Elias Aalto olivat vakuuttuneita, että yhdessä he voisivat saada aikaan parempaa softaa kuin kukaan muu. Parikymppisinä visionääreinä he näkivät silloisissa työpaikoissaan selviä ongelmia, jotka he voisivat omassa firmassaan välttää.
“Aika pian sitten huomattiin, ettei ollakaan maailman parhaita devaajia. Ei siis todellakaan”, Tuominen sanoo. “Ja ettei se yrityksen pyörittäminenkään ihan niin helppoa ole”, Puumala jatkaa.
Alkuvuosina töitä tehtiin monesti iltavuoroa myöten ja viikonloppujen yli, mutta usko tekemiseen ja luotto kavereiden osaamiseen oli kova. Qvikillä haluttiin alusta asti rakentaa tuote käyttäjäkokemus ja käyttäjä edellä.
Toimitusjohtajamme Lari muisteli puheessaan kauniisti Qvikin alkuaikoja ja matkaa tähän päivään. Puheen jälkeen Tuukka ilmoitti tulevansa Eliaksen kanssa pian kertomaan, mitä oikeasti tapahtui.
“Jaksettiin illalla vääntää, kun oli sellainen tietty into, että tästä tulee tosi hyvä. Haluttiin designista lähtien, että juttu olisi siistimpi kuin mitä markkinoilla muuten oli”, Puumala sanoo.
Perjantaisin kaljalle lähti aina koko firma, juustohampurilaiset maistuivat, eikä työnteko tuntunut työltä. Alkuun kuului tietynlainen hetkessä eläminen. Perjantain päähänpistosta saatettiin esimerkiksi lähteä seuraavaksi viikoksi kaupunkilomalle – näin järjestettiin ensimmäinen Qvik trip. Muisteluun liittyy nostalgiaa, mutta kaikkea ei ole ikävä.
Sieltä kurkkaa suunnittelujohtajamme Matias Pietilä, joka on ollut menossa mukana jo varhaisesta vaiheesta saakka. Edustalla kuohuviiniä maistelee Pertti Kröger, joka oli ensimmäinen Qvikille palkattu työntekijä.
“Mitään systemaattista myyntityötä ei ollut, ja asiakkaita vaan tuli jostain”, Puumala sanoo. “Yhtä hyvin oltaisi voitu jonain päivänä huomata, että btw kaikki projektit loppuu, eikä uusia ole tulossa ja että tässä olisi tätä henkilökuntaa, joille pitäisi maksaa palkkaa. Sellaista yleistä sähellystä, epävarmuutta ja häröilyä ei missään nimessä kaipaa.”
Kasvu tapahtunut kulttuuri ja ihmiset edellä
Qvik on kasvanut orgaanisesti eli ilman ulkopuolista rahoitusta. Rahoittajia ja yritysjärjestelyjä on ollut tarjolla, mutta ohjat on haluttu pitää omissa käsissä.
“Jos ajattelee ihan taloushattu päässä, niin kasvu olisi varmasti voinut olla merkittävämpääkin”, Tuominen sanoo. “Mutta uskon, että meidän kulttuuri ja tekeminen on pysynyt huomattavasti parempana, kun olemme tehneet tätä kasvua maltilla ja orgaanisesti.”
Yritysjärjestelyihin liittyy riskejä etenkin, jos kaikki kaupan osapuolet eivät tunne toisiaan todella hyvin. Työporukan kanssa voi käydä kuinka tahansa, kun kulttuurin kehityksestä ei enää päätetäkään itse. Monissa yrityksissä järjestelyt ovat toki menneet myös hyvin ja niin, etteivät muutokset vaikuta tunnelmaan.
Jätimme Qvikin syntymäpäivillä pönötyksen vähemmälle ja keskityimme tärkeämpiin asioihin, kuten pöytälätkään, karaokeen ja Atari-peleihin.
“Me ollaan ajateltu, että pääomasijoittajavetoinen yritys toimii kuitenkin pikkaisen eri tavalla”, Tuominen sanoo. “Siellä saatetaan asettaa isompia kysymyksiä esimerkiksi sille, että vuokrataanko työntekijöille Mauritiuksen huvilaa vai ei.”
Yritysjärjestelyt saattavat myös ajaa tilanteeseen, jossa kasvusta tulee pääasia ja siihen painostetaan. Jos vain kasvu kiinnostaa, siitä voi lopulta kärsiä kaikki muu talousluvuista projekteihin ja työilmapiiriin.
“Meidän porukalle voisi olla aika hankala perustella pelkästään excel-ohjattua rahoitusta, että nyt ainoa juttu olisi kasvaa 200 henkeä”, Tuominen sanoo. “En voisi edes kuvitella sanovani kaiken tämän jälkeen tuossa aulassa ihmisille, että hei, unohdetaan kaikki meidän periaatteet, arvot, kulttuuri ja muu – tämä excel on se, mikä nyt kiinnostaa.”
Mukana juhlissa oli tietysti myös Qvikin toimistomaskotti Marsu I. Tanssilattialla nähtiin myös Napakettu.
Kulttuurin ja ihmisten näkökulmasta on onni, että Qvik on voinut kasvaa näin.
”Ei se itsestäänselvyys ole, että näin pystyy tehdä. Siitä iso kiitos kuuluu porukalle.”
Kymmenessä vuodessa toimialalla on tapahtunut neljä merkittävää muutosta
Qvik on edelleen yritys, jossa työkaverit ovat keskenään myös hyviä ystäviä. Meillä osataan yhä innostua ja olla sopivalla tavalla naiveja. Nykyisin ehkä innostumme vaan hieman järkevämmistä asioista ja osaamme realistisemmin miettiä, mitä kannattaa oikeasti lähteä tekemään.
Qvikin kulttuurissa on aina ollut luontevaa ystävystyä työkavereiden kanssa ja viettää näiden kanssa myös vapaa-aikaa.
“Sama into on edelleen olemassa. Se on kiva nähdä myös sellaisissa ihmisissä, jotka ovat tulleet firmaan mukaan vuosia perustamisen jälkeenkin, vaikka vasta tänä vuonna”, Puumala sanoo.
Listasimme merkittävimmät muutokset, joita alalla on tapahtunut Qvikin aikana. Jos nyt vielä vähän taputellaan itseämme selkään, niin monet asiat, jotka olivat Qvikille selviä jo alkumetreillä, ovat tulleet alalla valtavirraksi vasta myöhemmin.
1. Mobiilista on tullut valtavirtaa ja mobiilikehityksestä järkevämpää.
“Aluksi mobiilikehittäminen oli sellaista, että mobiili oli cooliaja oli tällainen uusi coolijuttu kuin iPhone, jonne pitäisi nyt keksiä jotain enemmänkin markkinoinnillista kamaa. Mekin päädyimme pari kertaa tekemään jotain, missä ei itsessään ollut mitään järkeä, vaikka tuotteesta tulikin sinänsä hieno”, Puumala sanoo.
Mittaamisajattelu ei vielä kuulunut mobiilikehittämiseen ja tärkein asia oli, saataisiinko sovellukselle latauksia. Eihän asiakkaat paljoa ole valmiita maksamaan tällaisista tuotteista, joten Qvikinkin tekeminen oli nykyiseen verrattuna pientä silppua.
“Mobiilitekeminen on nykyisin järkevää ja paljon fokusoituneempaa. Tuotteet ovat tulos- ja mitattavuusohjattuja sekä osa laajempaa digistrategiaa, eikä enää tehdä vain random applikaatioita”, Tuominen sanoo. ”Myös käyttäjien odotukset sovelluksia kohtaan ovat nousseet.”
2. Käyttäjä on otettu suunnittelutyön keskiöön.
“Suunnittelun ja käyttäjäkokemuksen merkitys on onneksi korostunut. Meillä nämä olivat isoimpia perustamisajatuksia ja suunnittelutyö on kasvanut alusta asti firman mukana. Moni teknologia- ja konsulttifirma heräsi tähän vasta vähän myöhemmin ja lopulta osti suunnittelutoimistoja”, Tuominen sanoo.
Qvikin Tallinkin suunnitteluosasto käyttää paljon sanaa mielissään. Tässä he ovat selvästi mielissään jostain.
Design-ajattelu on myös muuttunut enemmän palvelumuotoilun suuntaan. Monilla asiakkailla oli alkuun omana yhteistyökumppanina design-toimisto, jonka kanssa Qvik teki töitä.
“Se suunnittelu oli aikalailla käyttöliittymien piirtämistä: meille tuli photoshop-file, mihin oli piirretty designin näkemys tuotteesta ilman, että siinä olisi mitään palvelumuotoiluprosessia tai asiakkaiden osallistamista mukana. Nyt suunnittelu tehdään käyttäjä edellä ja käyttäjätestaaminen aloitetaan jo ennen kuin edes koodataan mitään”, Puumala sanoo.
3. Public cloud on mullistanut teknologiakentän.
“Teknologiakentällä julkisten pilvipalvelujen eli public cloudin yleistyminen on yksi isoimpia muutoksia. Public cloudin kuten Google Cloudin ja AWS:n kautta on mahdollista ostaa megaluokan laskentatehoa ja uusimpia innovaatioita sekuntihinnalla ilman, että tarvitsee investoida itse laitteisiin. Näin pienetkin toimijat voivat hyödyntää dataa ja saada aikaan isoja juttuja”, Tuominen sanoo.
Tässä kuvassa näemme sharppeja Villejä, kuten senior devaaja Pelkosen ja suunnittelija Brofeldtin.
Qvikin pilvipalvelukehitys sai aikanaan alkunsa parin työntekijän omasta innostuksesta. Tuominen ja Puumala eivät olleet erityisen vihkiytyneitä alaan, mutta sanoivat “okei” kun pilviosaston perustamista ehdotettiin.
4. Työkulttuurin merkitys on korostunut.
Työskentelytavat ovat kehittyneet järkevämpään suuntaan. Startup-maailmalle tyypillinen työkulttuuri on levinnyt isompienkin yritysten käytäntöihin ja sanaparit kuten “ketterä kehittäminen” ovat melko lailla loppuun kulutettuja.
“Kun me aloitettiin, scrumit ja nämä oli vasta yleistymässä Suomessa ja työkulttuurin muutos oli orastavasti aluillaan”, Tuominen sanoo. “Nyt vesiputousmallista pyristelee eroon pitkänkin historian yritykset. Vaikka työkulttuurissa on vielä paljon parantamista, se on jo iso askel, että vanhan ajan projektinjohdon ongelmiin on herätty.”
Jos tämä olisi kuvapankkikuva, sen nimi olisi Menestyksen avain. Mutta tämä on Qvikin juhlakuva ja se on suunnittelijamme Makkosen Lauri, joka pitelee jotain outoa pikkuavainta.
Teknologia-alalle on tullut kymmenessä vuodessa myös enemmän diversiteettiä.
“Se on ollut ilo huomata, että alkuaikojen melko insinöörivetoinen tekeminen on monipuolistunut”, Tuominen sanoo. “Nykyisin alalla on paljon enemmän erilaisia ihmisiä eri taustoista. Kun näkökulmia on tekijäporukassa enemmän, palvelevat lopputuotteetkin paremmin eri käyttäjäryhmiä.”
Kuvat: Laura Karlin
Haluaisitko olla mukana Qvikin matkassa? Katso avoimet työpaikkamme!
