Näin koronatartuntoja jäljittävä sovellus voidaan saada kolmelle miljoonalle suomalaiselle

Ministeri Timo Harakka on esittänyt, että koronaviruksen tartuntaketjuja jäljittävän mobiilisovelluksen pitäisi levitä itse virusta tehokkaammin yli 3 miljoonan suomalaisen puhelimiin. Tämä on merkittävä haaste, mutta tehtävissä. Tässä sovellusasiantuntijan vinkit kansallisen mobiilisovelluksen superlevittämiseen.

Mobiilisovellukset ovat Aasian maissa osoittaneet kykynsä auttaa terveydenhuoltoa globaalin pandemian vastaisessa sodassa. Sovelluksia on nopeampi kehittää ja edullisempi levittää kuin lääkkeitä ja rokotteita. Myös teknologiajätit Apple ja Google ovat poikkeuksellisesti yhdistämässä voimiaan vauhdittaakseen sovelluskehitystä.  On luontevaa, että myös yksityisyydensuojasta tarkoissa Euroopan maissa ollaan nyt laajalla rintamalla harkitsemassa niiden käyttöönottoa.

Voisi sanoa, että mobiilisovellukset voivat olla ihmelääke vaikeassa tilanteessa, jossa erilaisten liikkumisrajoitusten poistamisen esteenä on huoli taudin seuraavien aaltojen voimasta. Sovellukset voisivat auttaa tartuntaketjujen jäljittämisessä ja altistuneiden tiedottamisessa automaattisesti. Tämä voi onnistua esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Google ja Applen hahmotelma koronaseurantasovelluksen toimintalogiikasta. (C) Apple ja Google

Kansanterveydelliset vaikutukset voivat olla merkittävät, mikäli sovellus leviää riittävän laajalle. Oxfordin yliopiston tutkijat ovat mallintamisen perusteella arvioineet, että yli 50%:n väestöstä pitäisi käyttää sovellusta, kuten Harakkakin linjasi.

Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että myös Suomessa toteutettava kansallinen Koronasovellus kykenee täyttämään sille osoitetun tehtävän. Sovelluksen onnistumiseen vaikuttavat monet kriittiset tekijät käytettävyydestä ja saavutettavuudesta tekniseen toteutukseen, mutta tässä artikkelissa keskityn sovelluksen levittämiseen ja käyttöönottoon.

Tämän artikkelin ideat perustuvat asiakaselinkaarianalyysiin. Tämän asiakashankintatyökalun itse suosimassani muodossa kaikki alkaa tietoisuudesta:

Asiakaselinkaaren malli, Lassi Liikkanen, Qvik

Esittelen seuraavassa toimenpiteet tietoisuuden parantamisesta onnistuneeseen käyttöönottoon ja palaan artikkelin lopuksi kysymykseen siitä, onko kolmea miljoonaa käyttäjää mahdollista saavuttaa.  

Kuinka tavoittaa ennätysyleisön tietoisuus?

Ihminen lataa ja ottaa käyttöön sovelluksen, kun hän ensin tiedostaa sen olemassaolon ja sen jälkeen arvioi saavansa siitä jotakin arvoa itselleen. Sovellusmarkkinointi on kokoelma ratkaisuja, joilla tietoisuutta voidaan lisätä.

Yksi riski sovelluksen levitykselle on, että teknologia- tai koronakriittinen väestön osa ei innostu käyttämään sitä tai alkaa kampanjoimaan sovellusta vastaan. Koronakriittisyyden laajuutta olisi hyvä selvittää etukäteen mielipidetutkimuksella. Tutkimukseen voitaisiin sisällyttää myös erilaisia argumentteja, jotka myöhemmin voivat ohjeistaa markkinointitoimenpiteitä.  

Koronasovellusta voidaan markkinoida lukuisin keinoin printtimediasta digitaaliseen näyttömainoksiin. Tehokkaimmat mainokset ovat sellaisia, joihin vastaanottaja voi reagoida välittömästi. Tässä tapauksessa esimerkiksi klikkaamalla linkkiä, joka johdattaa käyttäjän sovelluksen lataussivulle. 

Tekstiviesteillä tietoisuuteen

Mainonnan tavoittavuus on kriittistä, jotta sovellus leviäisi. Koronasovelluksen tapauksessa uskoisin, että on mahdollista  lähettää kaikille suomalaisen puhelinliittymän hankkijoille esimerkiksi seuraavanlainen tekstiviesti:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Koronaseuranta-sovelluksen, jonka välitöntä käyttöönottoa suositellaan kaikille Suomessa oleskeleville älypuhelimen käyttäjille. Ota sovellus käyttöön osoitteessa https://koronapp.fi

Esimerkkisivusto Koronapp.fi on tässä osa viestintäketjua ja sen keskeinen toiminnallisuus on ohjata käyttäjä laitteen käyttöjärjestelmän mukaiseen sovelluskauppaan. Tämän lisäksi sivustolla voidaan jakaa laajennettua tietoa sovelluksen toiminnasta ja motivoida käyttöönottoa.

Käyttöönottoa  voidaan seurata puhelinnumerotasolla ja personoiduilla latauslinkeillä. Tällöin tekstiviestin vastaanottajia, jotka eivät ole reagoineet viestiin, voidaan myöhemmin muistuttaa asiasta. Ajoittamalla viestit taktisesti eri päivän aikoihin ja päiviin voidaan maksimoida huonon ajoituksen aiheuttama unohtaminen.

Onko kolme miljoonaa käyttäjää edes mahdollista saavuttaa?

Harakan mukaan 112-sovellusta on ladattu 1,6 miljoona kertaa. Tämä on Suomen mittakaavassa paljon: kovempiin lukuihin yltävät todennäköisesti vain puhelinten mukana toimitettavat sovellukset sekä Facebookin viestintäsovellukset Messenger ja WhatsApp.

Eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan WhatsAppia käyttää 40-60% suomalaisista.  Tämä tarkoittaisi 2-3 miljoonaa ihmistä. Facebookia käyttää Suomessa n. 3 miljoonaa ihmistä, uskottavin tieto perustuu Facebookin mainonnan kohdentamisen lukuihin, joiden perusteella luku on 2,7 miljoonaa.

Jos katsotaan koko Suomen 5,6 miljoonan hengen älylaitetilannetta, voidaan Tilastokeskuksen tiedoista päätellä, että ainakin 64% (3,6 miljoonaa) käyttää Internettiä useita kertoja päivässä puhelimellaan.

Vaikuttaa siltä, että kolmeen miljoonaan käyttäjään voidaan päästä, mikäli kaikki menee kohdalleen. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että viisi kuudesta aktiivisesta älypuhelimen käyttäjästä pitää saada aktiivisesti mukaan.

Tämänkin jälkeen tilanne on, ettei älylaitteiden tai digipalveluiden käyttö jakaudu tasaisesti, vaan kohdistuu koululaisista työikäisiin, senioriväestön ollessa aliedustettuna.

Käyttäjä lataa sovelluksen, jos kokee sen arvokkaaksi

Käyttäjän sovelluksesta saaman arvon perustelu on toinen puoli levittämistä. Tässä erityistapauksessa voidaan luottaa siihen, että merkittävä osa väestöstä suhtautuu myönteisesti sovelluksen lataamiseen , koska se edistää heidän läheistensä hyvinvointia sekä liikkumisrajoitusten poistamista.

Jos myös valtamediat tukevat viestiä, sosiaalinen paine yhdistettynä laajaan tietoisuuteen jouduttaa leviämistä.

Arvon perustelu on luontaisesti sidoksissa palvelun arvolupaukseen, jota emme toistaiseksi tiedä. Kiinan Hangzhoun mallissa sovelluksesta tehtiin “passi” jolla suljetun kaupungin rajan pääsi ensimmäisen kerran ylittämään. Tällä argumentilla liikkumishaluisten käyttäjien motivointi on yksinkertaista.

Rinnakkaisten digikanavien hyödyntäminen

Sovelluksen levittämisessä voidaan hyödyntää kekseliäästi kaikkia muitakin valtionhallinnon, virastojen ja laitosten virallisia kanavia. Esimerkiksi 112 Suomi -sovellusta voitaisiin käyttää kertaluonteisesti muistuttamalla käyttäjiä Koronasovelluksen asentamisesta.

Periaatteessa Koronasovelluksen toiminnallisuudet voitaisiin jopa sisällyttää 112 Suomi-sovellukseen, mutta tämä voisi ajan oloon vaikuttaa kielteisesti erittäin yksinkertaiseen isäntäsovellukseen. Hangzhoussa sovelluksen levittäminen ratkaistiin toteuttamalla se ensimmäisenä erittäin suositun Alipayn yhteyteen, jolloin tämän ns. megasovelluksen päivityksen yhteydessä se päivittyi automaattisesti kaikille Alipayn käyttäjille.

Länsimaissa ei kuitenkaan ole vastaavia sovelluksia käytössä. Applen ja Googlen julkistama koronajäljityshanke pyrkii ensi vaiheessa vain helpottamaan yksittäisten sovellusten rakentamista. Vasta tämän hankkeen toisessa vaiheessa on suunniteltu, että kaikki käyttöjärjestelmänsä päivittäneet ja jäljitysluvan antaneet käyttäjät voisivat osallistua jäljittämiseen ja saada siihen liittyviä notifikaatioita ilman sovelluksen asentamista. Tällöinkin Suomen viranomaisten tehtäväksi jää informointi ja motivointi toiminnallisuuden käyttöönottamisesta.

Käytön varmistaminen latauksen jälkeen

Ei riitä, että kolme miljoonaa käyttäjää lataa sovelluksen, vaan levittämisstrategian reunaehtoihin kuuluu myös onnistunut käyttöönotto. Vaikka käyttöönotto kuuluukin jo sovellussuunnittelun puolelle, on helppoa nimetä käyttöönoton kriittisiä tekijöitä.

Näistä suurin on käyttöönottokokemus (ns. First-use experience), jonka on onnistuttava vakuuttamaan käyttäjä käyttöehtojen ja lupakysymysten  sujuvalla hyväksynnällä. Mikäli sovellus seuraa käyttäjän sijaintia ja kontakteja jatkuvasti myös Bluetoothin avulla, tarvitaan poikkeuksellisen paljon lupia.

Esimerkiksi iPhonen ja iOs-sovelluksen kohdalla pitää ymmärtää myös notifikaatioiden salliminen ja siihen liittyvien perustelujen tarve.

Onnistuneen käyttöönoton jälkeen on vielä varmistuttava siitä, että sovellus pysyy jatkuvasti sellaisessa tilassa, että se kerää haluttua dataa käyttäjän tilasta ja toimista. Esimerkiksi tiettyjen Android-mallien kohdalla voi olla tarpeen tiedottaa virransäästöominaisuuksien pois kytkemisestä.

Itsestään selvä osa levittämistä ja käyttöönottoa on sen onnistumisen varmistaminen analytiikan avulla. Kolme miljoona sovelluslatausta eivät kerro vielämitään, tarvitaan tietoja onnistuneista käyttöönotoista ja päivittäisestä käytöstä, datapisteiden kertymisestä ja muista sovelluksen käytöstä kertovista tekijöistä.

Pelillistäminen levittämiskeinona

Sovellukseen voidaan  sisällyttää toiminnallisuuksia, jotka auttavat sitä leviämään viraalisti eli kansalaisten keskinäisten suositusten välityksellä. Tätä voidaan kehittää eteenpäin ja esimerkiksi rakentaa sovellukseen sisälle “Suomen suurin pelastaja” -kilpailu, jossa sovelluksen asennusketjuja seurataan käyttäjältä toiselle ja käyttäjät voivat kerätä pisteitä aina, kun joku ottaa sovelluksen käyttöön heidän vinkistään.

Pelimekaniikkaa voi hioa sosiaalisten verkostojen teorioiden ja pelillistämisen oppien mukaan pidemmälle, mutta keskeistä on saada kansalaiset viestimään sovelluksesta toisilleen, jolloin sosiaalinen todistusvoima saadaan tukemaan sen levittämistä.

Kuvitus: Aija Malmioja