Mobiilipalvelu – lyhyt oppimäärä

Tapasimme eräässä tapahtumassa yhden tutun pörssiyrityksen toimitusjohtajan. Hän oli juuri saanut ensimmäisen älypuhelimensa. Lumian. Mukavien jutustelujen jälkeen tuli puhetta siitä, että teemme Qvikissä mobiilipalveluita, jonka jälkeen hän hetken pohdittuaan rohkaistui kysymään “Voitteko vähän täsmentää, mitä ne ovat?”.

Tämän kysymyksen toivoisin kuuluvan useammankin toimitusjohtajan repertuaariin.

Mobiilipalvelut – mitä ne ovat?

Täsmennän tässä nyt, että puhumme älypuhelin- ja tablettipalveluista – lyhyesti kosketusnäytöllisille laitteille tehtävistä sovelluksista. (Elisan 2013 Q2-osavuosikatsauksen mukaan  Suomessa 37,5% käytössä olevista puhelimista on älypuhelimia, ja 82% myydyistä puhelimista on älypuhelimia. Tablettitietokoneita on Suomessa yli puoli miljoonaa. Maailmalla nämä luvut ovat vielä suurempia.)

Mobiilipalveluita käytetään esimerkiksi seuraavilla laitteilla:

 

Näille laitteille vaihtoehtona on tehdä natiivisovelluksia (käyttöjärjestelmän omalla tavalla), jolloin jokainen laite vaatii oman sovelluskehityksensä. Lisäksi on mahdollista tehdä ns. hybridisovelluksia, joilla tarkoitetaan natiivia kehystä, jonka sisällä osa palvelusta toimii esimerkiksi olemassa olevan internet-palvelun kautta. Helpoimmalla usein ajatellaan päästävän tekemällä mobiilipalvelu ns. mobiiliweb-palveluna, jolloin se toimii, hyvin tehtynä, lähes kaikilla yleisimmillä älypuhelimilla. Useimmissa tapauksissa olemassa olevasta internet-sivustosta kannattaa joka tapauksessa tehdä responsiivinen, jolloin siellä olevaa sisältöä pystyy vähintään lukemaan älypuhelimella. (Oikeilla analytiikkatyökaluilla pystyt selvittämään kuinka paljon ja mitä osia nettisivuistanne luetaan mobiililaitteilla.)

Miksi sitten valita natiivi tai hybridi, jos se mobiiliweb on kerran kaikkein helpoin?

Riippuen mobiilipalvelun sisällöstä ja tavoitteista, kustannukset voivat olla hyvinkin lähellä toisiaan eri teknologiaratkaisujen välillä. Hinta määräytyy ennemminkin haluttujen ominaisuuksien määrän, tarvittavien taustajärjestelmien ja visuaalisen ilmeen mukaan. Myös toteuttavan tiimin kompetenssit vaikuttavat kustannuksiin. Natiivin mobiilipalvelun sovelluskehitys vaatii erilaista osaamista kuin webbikehitys.

Tässä muutamia peruspointteja teknologiavalintaan. Jokainen palvelu vaatii kyllä hieman tarkempaa pohdintaa tavoitteista, kohderyhmästä ja käyttötilanteesta riippuen. Mobiilipalvelua konseptoidessa haluttu sisältö on parasta miettiä ennen teknologiavalintaa. Yksi haluttu tärkeä ominaisuus saattaa jo rajata vaihtoehdot yhteen.

Minkälaisia mobiilipalveluita ei ehkä kannata tehdä?

Suomessa on vielä sen verran vähän mobiilipalveluita, että hyviä suunnannäyttäjiä on melko vaikea löytää, varsinkaan omalta toimialalta. Liian usein tehdään virheitä mobiilistrategiassa vähäisen tiedon varassa, kiireessä tai rohkeuden puutteessa.

Eikö olekin selvää, että “halvimmat hinnat meiltä” -sloganilla ratsastavan yrityksen kannattaisi tehdä mobiilipalvelu, jonka avulla selviää helposti tuotteen hinta, vaikka kilpailijan kaupassa ollessa. Kokonaista verkkokauppaa, kaikilla tuotedetaljeilla, tuskin kannattaa ensimmäisenä rakentaa.

Yrityksellä, jonka strategisesti tärkein toiminto on työntekijöiden toimittaminen oikeaan paikkaan nopeasti, kannattaa varmasti miettiä, miten saa mahdollisimman nopeasti ajo-ohjeet ja paikkatiedon halutulle työntekijälle. Ehkäpä responsiivinen nettisivusto ei olekaan se ensimmäisenä tarvittava mobiilipalvelu.

Tavarataloketju joka käyttää paljon rahaa mobiilimainontaan, bannereihin erilaisissa mobiililehdissä ja -palveluissa, voisi ehkä haluta panostaa siihen, että mobiilimainoksesta pääsee suoraan mobiilissa sujuvasti toimivaan osto-/tilauskanavaan.

Mobiilipalvelua ei kannata tehdä kohderyhmälle, joka ei vielä älypuhelinta käytä, huonolla tai hitaalla käyttökokemuksella, eikä myöskään “Iisakin kirkkoa rakentaen”. Älypuhelimessa näyttö on pieni, käyttötilanne ratkaiseva ja kirjoittaminen inhottavaa. Älypuhelinta käytetään yleensä liikkeessä ja se on aina mukana. Tablettia taas käytetään useimmiten kotona tai työpaikalla.

 

Mitkä mobiilipalvelut ovat menestyneet, mistä voimme ottaa mallia?

Itse en pärjäisi enää ilman HSL:n reittiopasta. Mistä muuten tietää millä bussilla tai ratikalla pitäisi mennä? Ja mitä ihmettä bussimatkalla pitäisi tehdä, jos siellä ei voisi lukea iltapäivälehtiä ja sähköposteja, päivittää Facebookia tai pelata Angry Birdsiä älypuhelimella?

Hoidan nykyään lähestulkoon kaikki googlettamista vaativat asiat älypuhelimella bussimatkalla tai jopa kotisohvalla, joten siinä kohtaa toivoisin, että etsimieni palveluntarjoajien nettisivut olisivat vähintään responsiivisia.

Golf-kentällä olisin (vielä nykyistä enemmän) aivan pihalla ilman Gamebook-sovellusta. Siihen kirjaan lyöntimäärät ja luen kettuilua, eikun kannustusta ystäviltäni, jotka seuraavat peliäni kotoaan.

Taksin tilaan nykyään aina sovelluksen kautta, joka paikantaa minut suoraan oikeaan kohtaan eikä tarvitse arpoa millä portilla tai ovella isoa rakennusta olen, saatikka tietää osoitetta.

Satsin jumppatunnin varaan sovelluksesta, joka myös lisää tunnin suoraan kalenteriini ja pitää kirjaa kuntoiluni (vähäisestä) määrästä.

Tapahtumissa, kuten Nordic Business Forumissa ja Slushissa, en halua kantaa mukanani lippulappusia, vaan ohjelma ja tarvittavat lisätiedot kulkevat mukanani. Älypuhelimessa.

Vielä kun saisin Plussa-kupongit tallennettua puhelimeen ja leffaliput varattua. Ehkäpä joku vielä keksii, miten muuten minua älypuhelimen kautta kannattaa palvella.

 

Miten siis aloittaa mobiilipalvelun toteuttaminen?

Olemme Qvikillä eritelleet mobiilipalvelun toteuttamisen vaiheet neljään osaan: Discover, Design, Develop ja Deliver.

Ensin tutustumme syihin miksi palvelu halutaan tehdä ja mitkä ovat sen tavoitteet, sekä mikä on palvelun kohdemarkkina ja käyttäjien tarpeet. Sen jälkeen suunnittelemme mobiilipalvelulle rakenteen ja ilmeen sekä erityisesti määritämme halutun käyttökokemuksen. Kun tutkimus- ja suunnitteluvaiheet on toteutettu, pääsemme tekemään valittua sovelluskehitystä ja auttamaan onnistuneessa lanseerauksessa, sekä roadmapin rakentamisessa mobiilipalvelun menestykseen.

Toivottavasti sinäkin, herra toimitusjohtaja, sait vastauksen ensimmäiseen kysymykseesi. Nyt kuulen mielelläni seuraavan kysymyksen. Ja se saa olla vaikka “Mitä maksaa?”.

 

Kirjoittaja on myyntipäällikkö Qvik Oy:ssä, joka tarjoaa tukea mobiilistrategian pohdintaan, palkittua käyttäjäkokemussuunnittelua ja sovelluskehitystä asiakkailleen.