Miten käyttää kännykkää katsomatta? Avustava teknologia helpottaa näkövammaisen arkea.

Nykyaikainen puhelin on huipputehokas tietokone, johon on saatavilla monenlaista avustavaa teknologiaa. Esimerkiksi Supersense-sovellus käyttää konenäköä kuvaillakseen käyttäjälle kameran näkemää.

Tavanomaiset kännykän käyttötapaukset eivät kuitenkaan perustu superaisteille. Myös näkövammaisen pitää pystyä soittamaan äidille ja ymmärtämään tekstiviestillä vastaanotettu paketin saapumisilmoitus.

Hyvin toteutettu saavutettavuus parantaa digipalvelun käyttökokemusta kaikille. Qvik järjestää keskiviikkona 18.11.2020 Monikanavainen saavutettavuus -webinaarin, jossa keskitytään saavutettavuuden parantamisen vaikeimpiin haasteisiin. Ilmoittaudu mukaan linkistä!

Klassinen näppäinpuhelin oli näkövammaisen kannalta kätevä. Fyysisellä näppäimistöllä oli ainakin periaatteessa mahdollista syöttää numeroita sokkona pelkän näppituntuman avulla. Vaikka näppäimistölliset puhelimet ovat pitkälti poistuneet katukuvasta, ei idea ole  kuollut: Bluetoothin avulla langattoman näppäimistön voi tänäkin päivänä liittää puhelimeen. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä tai tavanomainen ratkaisu näkövammaisen puhelimen käyttöön. Tarvitaan ruudunlukijaa, ääniavustusta ja muita avustavia teknologioita.

Ruudunlukija (tai näytönlukija, ruudun lukija) on ohjelma, joka nimensä mukaisesti lukee ruudun sisällön ääneen. Yllätyksenä voi tulla, että ruudunlukija on sisäänrakennettuna jokaisessa iPhonessa valmiiksi ja saatavilla Android-puhelimiin ilmaiseksi. Applen laitteissa toiminta on nimeltään VoiceOver ja Androidilla TalkBack.

Ruudunlukijan  radikaalisti erilainen käyttökokemus

Ruudunlukijan käyttö muuttaa kännykän käyttöä valtavasti. Jos näkevä diginatiivi käynnistää ruudunlukijan vahingossa, on ensimmäinen kysymys paniikinomainen: “miten tämän saa pois päältä!!!???”

Näkevät käyttäjät ovat tottuneet silmäilemään teksti- ja kuvamassoja nopeasti, skannaillen kiinnostavia juttuja ja reagoimaan niihin erilaisin tavoin. Tämä toimintamalli ei toimi sellaisenaan ruudunlukijan kanssa. Tärkeää nappia ei voi korostaa punaisella värillä.

https://twitter.com/Kristy_Viers/status/1287189581926981634

Ehkä kaikille tutuin vertauskuva ruudunlukijalle on radiolähetys tai äänikirja. Asiat lausutaan yksi kerrallaan, sisältöä ei voi kelailla holtittomasti edestakaisin vaan on tiedettävä, mistä kohtaa kannattaa jatkaa kuuntelemista. Tätä varten äänikirjat on pilkottu lukuihin ja niihin voi lisätä itse kirjanmerkkejä.

Sovelluksissa periaate on sama. Sovelluksen kehittäjien on ohjelmoitava sovellus niin, että ruudunlukija pystyy löytämään “lukujen otsikot” ja muut tärkeät osat ja lausumaan ne ääneen.

Ruudunlukija liikkuu maamerkkien varassa

Näkövammaisten liiton asiantuntija Kaisa Penttilä kertoo, että käytännössä ruudunlukijalla navigoidaan hypellen erilaisten “maamerkkien” tai elementtien välillä. Myös kansainväliset tutkimukset kertovat samaa tarinaa näkövammaisten ja sokeiden käyttötavoista.

Navigoinnissa käytettäviä elementtejä ovat otsikot, linkit ja nappulat.

Verkkoselaimessa navigointielementit osataan useimmiten asettaa kohdalleen, mutta sovellusten kanssa on vähän niin ja näin. Pahimmillaan elementit ovat täysin “näkymättömiä ja kuulumattomia” ruudunlukijan käyttäjille.

Pientä helpotusta tuo, jos ruudunlukijan käyttäjä voi hyödyntää käsiään ja ohjata ruudunlukijaa lukemaan eri puolilla ruutua sijaitsevia kohteita. Tätä  navigointitapa on englanniksi touch exploration, mutta  Penttilä kutsuu sitä tuttavallisesti “haahuiluksi”.
Tällöin ruudunlukija lausuu mitä kulloinkin sattuu sormen kohdalle osumaan. Tämä auttaa hieman, jos sovellus ei itse osaa esittää asioita loogisessa järjestyksessä.   Temppu on tarpeen erityisesti sovelluksissa, joissa on muutoin saavuttamattomia toiminnallisuuksia.

Avustavat teknologiat eivät lopu ruudunlukijaan vaan niitä on käyttöjärjestelmistä enemmänkin. Toiminnot kuten zoomaus, fonttikoon kasvatus tai käänteiset värit auttavat ensisijaisesti heikkonäköisiä käyttäjiä, mutta myös motorisista ongelmista kärsiville ja näppäimistöä käyttäville on omia apuja, jotka vaihtelevat valmistajittain.

Laajimmat apuominaisuudet on iOS-laitteissa. Android-valmistajista Samsungin saavutettavuusominaisuudet ovat laajat. Kentän kirjavuudesta kertovat asetusten ja toimintojen sekavat nimet kuten Käyttöapu (iOS), Helppokäyttöisyys (Samsung), Esteettömyys (OnePlus) ja Helppokäyttöominaisuudet (Huawei).

Pärjääkö ruudunlukijalla?

Jos ruudunlukijan käytön alkushokista selviytyy, ruudunlukeminen ei ole mitenkään mahdoton lähestymistapa erityisesti tekstisisältöjen kuluttamiseen. Tietyissä tilanteissa myös näkevä käyttäjä saa lisäarvoa siitä, että voi kuunnella puhelintaan silmien keskittyessä johonkin aivan muuhun.  Ruudunlukijan ja näppäimistön yhdistelmällä voi selviytyä myös monista arkisten asioiden, kuten maksamisen ja verkko-ostosten hoidosta.

Vastauksena otsikossa esitettyyn kysymykseen: ruudunlukijalla pärjää, mutta sen kanssa ei voi odottaa samanlaista käyttökokemusta kuin graafisen käyttöliittymän parissa. Kokemus on erilainen ja muistuttaa suunnittelijaa siitä, että hyvä äänikäyttöliittymä ei synny samoilla säännöillä kuin graafinen käyttöliittymä.

Qvikin meneillään olevan selvityksen perusteella elämä ruudunlukijan kanssa ei ole helppoa. Erityisiä haasteita tuottavat vahvaa tunnistautumista edellyttävät palvelut, joita tietoyhteiskunnassamme alkaa olla runsaasti.

Qvik auttaa parantamaan saavutettavuutta

Jos olet epävarma oman sovelluksesi saavutettavuudesta tai olet jo sitoutunut sen parantamiseen, mutta osaamista ei löydy omasta organisaatiosta, Qvik voi auttaa. Tarjoamme saavutettavuuspalveluita perusselvitystyöstä ja arvioinnista aina hankkeisiin, joissa saavutettavuutta parannetaan sekä kertaluonteisin että pitkäjänteisin toimenpitein, auditoinneista korjausten kautta kehitystiimien koulutuksiin.

Suunnittelu- ja kehitystyömme tavoite on tuottaa saavutettavia ratkaisuja, joita ei tarvitse erikseen muuttaa saavutettaviksi – jälkikäten korjailu on hidasta, kallista ja epävarmempaa.

Kuvitus: Joel Pöllänen