Kysely: Reilu kolmasosa suomalaisista ei ole perillä digipalveluiden tilauksistaan

Useammalle kuin joka kolmannelle suomalaiselle digipalveluiden tilausten laskutus on arvoitus, paljastaa tuore, valtakunnallinen kysely. Moni on ajatellut laittaa tilausten veloitukset hallintaan, mutta ei saa tehtyä asialle mitään. Joka viides maksaa laskut automaattisesti, mutta ei tarkastele maksuhistoriaansa sen tarkemmin.

Kyselytutkimuksemme mukaan yhteensä 32,5 prosenttia suomalaiskuluttajista ei tarkkaile tilaamiensa digitaalisten palveluiden kuten videosuoratoistopalveluiden tai e-kirjapalveluiden laskuja. Yli viidesosa antaa laskutuksen juosta automaattisesti seuraamatta sen tarkemmin maksettuja laskuja, ja useampi kuin joka kymmenes haluaisi hallita digipalveluiden tilauksiaan paremmin.

Valtaosa suomalaisista kuitenkin suhtautuu harkiten digipalveluiden tilauksiin. Useampi kuin kuusi kymmenestä (60,5 %) käy tilauksensa läpi säännöllisesti ja lakkauttaa sen myötä tarpeettomaksi käyneet palvelunsa.

Teettämäämme valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1000 aikuisväestöön kuuluvaa kuluttajaa ympäri Suomea. Kyselytutkimuksen kohteena olivat palvelut, joissa lopputuote on digitaalinen eikä fyysinen.

Merkittävä osa tilannut uusia digipalveluja vuoden sisään

Yli viidesosa (22,8 %) suomalaisista on laittanut tilaukseen menneen vuoden aikana 2–3 uutta digipalvelua. Yli puolet (56,8 %) on käyttänyt ainakin yhtä uutta palvelua vuoden sisällä.

”Suomalaiset kokeilevat nyt uusia palveluita hurjaa vauhtia. Palveluista luovutaan nopeasti ja palveluiden määrä lisääntyy valtavasti, eli digipalveluiden markkina kehittyy kiivaasti. Kasvupotentiaali on suuri, etenkin sen käyttäjäryhmän keskuudessa, jotka eivät ole aktiivisia digitaalisten palveluiden tilaajia”, sanoo Qvikin toimitusjohtaja Lari Tuominen.

Neljä kymmenestä (40,5 %) suomalaisista ei ole ottanut yhtään uutta palvelua vuoden aikana käyttöönsä.

Palvelut eivät vielä ole kaikkien ulottuvilla

Suomalaisten selvällä enemmistöllä (60,6 %) on käytössään 1–3 kuukausimaksullista digipalvelua. Kyselyn mukaan runsas viidesosa suomalaisista ei kuitenkaan tilaa yhtään digitaalista palvelua säännöllisesti. Esimerkiksi 65–75-vuotiaista yli kolmasosa (34,6 %) kuuluu tähän ryhmään.

”Tässä ryhmässä on huomattava potentiaali ja tulevaisuuden kehityskohde. Digitaaliset tilauspalvelut eivät välttämättä ole esimerkiksi jokaisen ikääntyneen ulottuvilla. Nykyiset ratkaisut eivät välttämättä palvele kaikkia kuluttajaryhmiä riittävästi, joten palveluiden houkuttelevuutta, saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä on syytä kehittää lähitulevaisuudessa”, Tuominen sanoo.

Joka kolmas pettynyt tilaamaansa palveluun

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miksi suomalaiskuluttajat ovat katkaisseet digitaalisen palvelun säännöllisen tilauksen. Runsas kolmasosa (34,3 %) oli lakkauttanut tilauksensa, koska palvelun sisältö ei vastannut odotuksia.

”Suomalaiskuluttajat ovat yleensä ottaen erittäin hintatietoisia, mikä tulee esille myös tästä kyselystä. Yllättävän monen kohdalla ennakko-odotukset tilatusta palvelusta eivät kuitenkaan vastanneet todellisuutta. Tämä on vahva viesti palveluiden suunnittelijoille ja markkinoijille”

Lähes kolmasosa suomalaisista (28,9%) kertoo lakkauttaneensa palvelun, koska se tuntui liian kalliilta. Noin neljäsosa kertoi vain halunneensa kokeilla palvelua. Useampi kuin joka kymmenes (12,8 %) ilmoitti lopettaneensa tilauksen, koska löysi vastaavan palvelun jostakin halvemmalla tai ilmaiseksi.

Musiikin suosio ei ole elokuvien tai sarjojen tasolla

Suomalaisten suosikkipalveluita ovat videoiden suoratoistopalvelut kuten Netflix, HBO ja Cmore, joita käyttää lähes kuusi kymmenestä (59,1%) suomalaisesta. Musiikkipalvelut kuten Spotify sekä Apple Music ovat noin kolmasosan suosiossa (30,4%).

Kiinnostusta herättävät myös tietoturvapalvelut sekä tallennustila pilvipalvelussa, kuten esim. Dropbox, Google One Drive sekä iCloud. Sen sijaan e-kirjat ovat kyselyn mukaan vasta sijalla 5.

Tutkimme kuluttajien digitaalisten palveluiden tilaustottumuksia joulukuussa valtakunnallisella kyselytutkimuksella sekä Suomessa että Ruotsissa. Molempien maiden tulokset olivat samankaltaisia.

Teettämäämme sähköiseen kyselyyn vastasi Suomessa 1000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Sähköisen kyselytutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi.

Kuvitus: Aija Malmioja