Hyppää sisältöön

Kysely: Moni suomalainen ei uskalla käyttää kännykkää maksuvälineenä

Joka kolmas suomalainen ei maksaisi verkko-ostoksiaan kännykällä, koska epäilee mobiilimaksamisen turvallisuutta, paljastaa tuore valtakunnallinen kysely. Suomalaista aikuisväestöä edustavaan kyselyymme vastasi huhtikuun lopussa 1000 suomalaista eri puolilta maata.

Suomalaiset ovat kännykkäkansaa ja shoppailevat ahkerasti verkossa. Kuitenkin vain ani harva maksaa verkko-ostoksensa kännykällä, sillä tuoreen valtakunnallisen kyselyn mukaan mobiilimaksamisen turvallisuus huolettaa kansalaisia. Yli kolmasosa suomalaisista ei maksaisi verkkokauppaostoksiaan kännykällä, koska epäilee kännykällä maksamisen turvallisuutta.

Verkkopankki jyrää, kännykkä on altavastaaja

Suomeen tuodaan vauhdilla korttimaksujen rinnalle uusia tulevaisuuden maksutapoja, kuten kasvojen- tai verisuonitunnistusta. Totuus on kuitenkin toinen: edes kännykällä maksaminen ei ole vielä yleistynyt maassamme laajasti.

Verkkokaupassa suomalainen maksaa ostoksensa mieluiten tietokoneella siirtymällä verkkopankkiin. Useampi kuin kuusi kymmenestä kyselyyn vastanneesta maksaisi nettishoppailunsa mieluiten verkkopankissa. Pankki- tai luottokortilla verkko-ostokset maksaisi mielellään lähes puolet vastaajista, osamaksulla yli neljäsosa ja laskulla runsas kolmasosa vastaajista.

“Mobiilimaksamisen lopullista vallankumousta on odoteltu tälle vuodelle, mutta tulokset näyttävät, että tilanne ei ole juuri muuttunut. Oikein toteutettu mobiilimaksaminen on perinteistä verkkopankkia turvallisempi maksutapa, joten on surullista, että juuri turvattomuuden mielikuva hidastaa kehitystä”, Qvikin suunnittelujohtaja Matias Pietilä toteaa. “Onhan tässä pitkä matka Ruotsiin, jossa vähän ikäluokasta riippuen noin 80 % käyttäjistä maksaa Swish-mobiililompakolla kuukausittain.”

Verkkopankki on yhä selvästi verkkokauppojen suosituin maksutapa, mutta sukupuolten välillä näkyy eroja. Vastaajat saivat valita kolme suosikkimaksutapaansa, joten summa on yli 100%. Virhepalkit osoittavat 95%-luottamusväliä.

Suosituin mobiilimaksutapa on kyselyn mukaan alun perin Danske Bankin rakentama MobilePay. Sen valitsisi verkkokaupassa maksuvälineeksi mieluiten hieman yli kymmenesosa suomalaisista. Muut mobiilimaksusovellukset eli Osuuspankin Pivo, pankkien yhteisyhtiö Automatian Siirto, Apple Pay sekä Google Pay saavuttivat yhteensä saman suosion kuin MobilePay yksin. Pivo käyttää taustalla Siirto-teknologiaa, eli sen voi laskea mukaan Siirron kokonaisvolyymiin.

Miehet ja naiset shoppailevat eri tavoin

Vaikka suomalaiset ovat kännykkäkansaa, tietokone on suosituin laite nettishoppailussa. Yli 71 prosenttia suomalaisista käyttää tietokonetta verkkokauppojen valikoiman selailuun ja yli 76 prosenttia myös verkko-ostosten maksamiseen.

Turvallisuuden lisäksi tiedonpuute on mobiilimaksamisen esteenä. Lähes joka viides suomalainen ei maksaisi verkko-ostoksiaan kännykällä koska tietää liian vähän kännykällä maksamisesta. Naisilla ongelma on kiperämpi kuin miehillä, sillä yli neljäsosa kyselyyn vastanneista naisista arvioi tietävänsä liian vähän mobiilimaksamisesta. Miehistä tätä mieltä oli vain runsas kymmenesosa.

Huoli tietoturvasta ja tyytyväisyys olemassa oleviin ratkaisuihin nousevat tärkeimmiksi syiksi välttää mobiilimaksamista verkossa. Tiedonpuute korostuu erityisesti naisilla. Virhepalkit osoittavat 95%-luottamusväliä.

Kyselystä selviää muitakin eroja miesten ja naisten nettishoppailussa. Kun yli puolet miehistä maksaisi verkko-ostokset mielellään pankki- tai luottokortilla, naisista näin toimisi vain kaksi viidestä.

Sen sijaan osamaksulla tai laskulla maksaminen on naisten mieleen. Kun vain alle viidesosa miehistä maksaisi nettiostokset osamaksulla, tätä tapaa suosisi useampi kuin joka kolmas nainen. Laskulla maksaisi verkko-ostoksensa alle neljäsosa miehistä mutta yli 40 prosenttia naisista.

“Sukupuolien väliset huomattavat erot olivat pienoinen yllätys. Tässä saattaa näkyä miesten tyypillisesti huolettomampi suhtautuminen uuteen tekniikkaan. Maksutavoista on syytä huomata, että osamaksupalveluita ei kannata unohtaa, jos asiakaskunta on naisvoittoinen”, Qvikin Pietilä toteaa.

Tietokone on helpompi laite kuin kännykkä

Kysely vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että kännykällä mielellään surffataan verkkokaupoissa mutta varsinainen maksu suoritetaan muualla. Noin 67 prosenttia vastaajista käyttää kännykkää tuotteiden tai palveluiden selailuun mutta pienempi osuus, noin 44 prosenttia, myös verkko-ostosten maksamiseen.

Tietokone on vastaajien mielestä käyttäjäystävällinen valinta verkko-ostosten maksamiseen. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että tietokoneella tai tabletilla näkee paremmin verkko-ostosten kokonaisuuden, tekstit sekä maksuohjeet. Useamman kuin joka kolmannen mielestä tietokone yksinkertaisesti on helpompi laite käyttää kuin kännykkä. Yli viidesosa ajattelee, että maksutapahtuman suorittaminen verkkokaupassa on suunniteltu tietokoneen eikä puhelimen näytölle.

”Tietokoneen suuri näyttö antaa paljon anteeksi. Siellä huonompikin ratkaisu tuntuu siedettävältä käyttää. Mobiiliympäristö on vaativampi. Maailmalla on kuitenkin paljon esimerkkejä näkymättömästi taustalla toimivista mobiilimaksuratkaisuista. Sikäli nämä tulokset voi tulkita myönteisesti niin, että meilläkin on paljon kehittymismahdollisuuksia, kunhan kauppiaat alkavat ottaa mobiilin tosissaan”, Qvikin Pietilä tiivistää.

Kartoitimme suomalaisten verkkomaksamistapoja valtakunnallisella kyselytutkimuksella huhtikuun lopussa 2019. Tutkimuksen lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Sähköisen kyselyn toteutti Bilendi, joka kuuluu Pohjoismaiden johtavien tutkimuspalveluyritysten joukkoon.

Etsi