Chatiksi naamioitu käyttöliittymä – uhka vai mahdollisuus?

Olin vieraana Vikasietotila-podcastissa keskustelemassa No UI:sta, jolla tarkoitetaan nykyisin usein palvelun chat-pohjaisuutta. Vastaan tässä No UI:n yhteudessä useimmin esitettyihin kysymyksiin.

Sananmukaisesti UI tarkoittaa käyttöliittymää, No UI sen puutetta. Lähes poikkeuksetta tällä tarkoitetaan kuitenkin ennemmin No GUI:ta eli palvelua, jota käytetään ilman tyypillistä graafista käyttöliittymää.

Vuosien varrella No UI:lla on viitattu vähän eri asioihin. Kun lyhenne ilmestyi käyttöön muutamia vuosia sitten, sillä viitattiin yleisesti niin sanottuihin näkymättömiin käyttöliittymiin. Asioihin, jotka tapahtuvat reaalimaailman vuorovaikutusten pohjalta ilman erillisiä digitaalisia näyttöjä.

Sittemmin No UI -käsitettä on yhdistetty spesifisti mobiilisovelluksiin, joiden pääasiallinen käyttötapa on lukitusnäkymän ilmoitusten seuraaminen. Sovellusta itseään ei välttämättä ole tarvetta juurikaan avata, vaan käyttäjä pysyy tilanteen tasalla seuraamalla ilmoituksia.

Törmäsin tähän ilmiöön aikoinaan Uutisvahtia suunnitellessamme. Viime aikoina on ilmestynyt useampia sovelluksia, joissa notifikaatioiden seuraaminen on niiden pääasiallinen käyttötapa. Facebook Notify on tunnettu esimerkki tästä.

Minkälaisia ovat No UI -chatsovellukset?

Tällä hetkellä chat-pohjaisia palveluita on kahta tyyppiä. On sovelluksia, jotka näyttävät käyttöliittymänsä puolesta viestintäsovelluksilta. Esimerkiksi kohuttu Quartz-uutispalvelu ei ole varsinainen keskustelusovellus, vaan käyttäjän tehtäväksi jää painaa jompaa kumpaa tarjolla olevaa repliikkiä, johon sovellus sitten vastaa kuin kyseessä olisi keskustelu.

Toisaalta on sovelluksia, jotka ovat oikeaan keskusteluun perustuvia botteja. Tällä puolella toimii lukuisia startuppeja, minkä lisäksi niin Slackistä kuin Facebookin Messengeristä on povattu merkittävää ekosysteemiä bottipohjaisille palveluille.

Chatiltä näyttävä käyttöliittymä, mitä järkeä siinä on?

Autuaaksi tekevä ratkaisu chatti ei ole. Pahimmillaan sorrutaan samaan kuin skeuomorfismin eli siirtomuotoisuuden kanssa joitakin vuosia sitten: tungetaan käyttöliittymä väkisin sellaiseen muottiin, johon se ei luontaisesti sovi.

Eräs mahdollinen syy chat-pohjaiselle käyttöliittymälle on sitouttamisen kasvattaminen. Kun vuorovaikutus tuntuu keskustelulta, siihen syventyy tarkemmin ja sovelluksen kanssa viettää pidemmän tovin kuin perinteistä listaa puolihuolimattomasti selaamalla.

Yksi mukavasti toimiva, viime vuosina paljon hehkutusta saanut chat-pohjainen käyttöliittymä on Slack-viestipalvelun käyttöönottoprosessi. Siinä Slackin botti kysyy käyttäjältä perustiedot ja laittaa asetukset kuntoon.

Myös Quartz-uutistenlukijan käyttöönottoprosessi on hurmastuttava. Tuntuu, että juttukaverina olisi virtuaaliavustaja, joka kertoo kädestä pitäen, kuinka sovellus toimii. Siihen magiikka loppuukin. Sovelluksen käyttö tuntuu teennäiseltä: sillä saa vain yhden uutisotsikon kerrallaan, minkä jälkeen chatissa voi joko pyytää aiheesta lisätietoja tai toivoo uutta uutista.

Lopulta jää vähän epäselväksi sekin, kenen kanssa keskustelua edes käydään.

Entä Nyt-liitteen sovellus, meneekö se samaan kategoriaan?

Helsingin Sanomien Nyt-liite julkaisi syksyllä Qvikin toteuttaman sovelluksen, jossa julkaistaan koosteita verkkosivun suosituimmasta sisällöstä chat-tyylisessä käyttöliittymässä. Tässä oli pohjalla Nytin kokeilu Whatsappissa, jossa se jakoi juttujaan samaan tapaan. Sovellus poikkeaa Quartzista siinä, ettei sovellusta itseään käytetä chättäämällä – leikisti tai oikeasti – vaan keskustelutoiminnolla saa yhteyden toimitukseen.

Toimiiko leikki-chat-metafora sitten ikinä?

Lark-nimisen kuntovalmentajan kanssa vuorovaikutus tuntuu jo paljon luontevammalta kuin Quartz-sovelluksessa. Lark seuraa käyttäjän aktiivisuutta ja unta puhelimen sensoreiden avulla ja antaa mahdollisuuden syöttää ravintotietoja. Näiden pohjalta se antaa palautetta ja neuvoo käyttäjää elämään terveellisesti.

Tässäkin sovelluksessa keskustelu jää usein vähiin ja käyttäjän tehtäväksi jää painaa turhauttavasti OK valmentajan monologien välissä, mutta uskottava illuusio syntyy hetkittäin.

Aihe on kiinnostava. Meillä Qvikilläkin on alkamassa projekti, jonka käyttöliittymästä saattaa hyvinkin tulla jonkinlainen leikki-chatti.

Entä bottipohjaiset oikeat chatit, onko niistä mihinkään?

Hyvin luultavasti. Näistä on kohistu viime aikoina paljon. Stratechery-julkaisun Ben Thompson näki vuodenvaihteen tilannekatsauksessaan viestintäpalvelut menossa olevan mobiiliajanjakson keskeisimpänä palvelukategoriana. Hän visioi, että viestintäpalvelu Slackistä kasvaa vielä merkittävä alusta, jonka päälle yritykset rakentavat omia bottipohjaisia palveluitaan.

Facebook Messengerin huhutaan julkaisevan oma bottikauppansa piakkoin, ja Telegram on jo julkaissut omansa. Mikä ihmeellisintä, Facebook Messengerin uudella versiolla pääsee pelaamaan koripalloa tai tilaamaan söpöjä eläinkuvia kirjoittamalla tilauksen botille – katso vaikka.

Muuttavatko chat-alustat koko mobiilin bisneslogiikan?

Se on paljon sanottu, mutta niillä saattaa hyvinkin olla merkitystä. Monen pienen yrityksen ei ole nykyään järkevää investoida omaan mobiilisovellukseen, sillä käyttäjät eivät kuitenkaan käyttäisi sitä riittävän aktiivisesti. Sitä vastoin oman botin rakentaminen suositulle chat-alustalle voi olla kannattava sijoitus.

Siinä missä yritysten verkkosivustot on usein rakennettu informaatio edellä, monet mobiilisovellukset lähtevät liikkeelle tehtävistä, joita käyttäjät haluavat suorittaa. Tämä on yksinkertaistanut asiointia yritysten kanssa. Moniin sovelluksiin on kuitenkin vuosien varrella kertynyt kaikenlaista vähemmän tärkeää ryönää mukaan, ja bottiratkaisuista odotetaan vastaavaa uutta alkua ja mahdollisuutta keskittyä oleelliseen.

 

Vaikka No UI onkin nouseva trendi, käyttöliittymä ei todellisuudessa ole katoamassa minnekään. Se vain muuttaa muotoaan.

Lue laajempi versio tekstistä Köyttöliittymä-blogistani!