Hyppää sisältöön

Miten arvioida natiivisovellusten saavutettavuutta? Syynissä 15 suosittua Suomalaista sovellusta.

Qvik arvioi 15 Suomessa suositun mobiilisovelluksen saavutettavuuden. Tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys suosittujen sovellusten saavutettavuuden yleistilasta. Yksikään sovelluksista ei täyttänyt vuonna 2021 voimaan tulevia vaatimuksia.

Qvik arvioi 15 Suomessa suositun mobiilisovelluksen saavutettavuuden. Tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys suosittujen sovellusten saavutettavuuden yleistilasta. Yksikään sovelluksista ei täyttänyt vuonna 2021 voimaan tulevia vaatimuksia.

Saavutettavuuden automaattinen ja asiantuntija-arviointi perustuu aina johonkin kriteeristöön. Valitettavasti lain määrittelemät standardit taipuvat sovellusten saavutettavuusarviointiin puutteellisesti.

Luotettavan testauksen takaamiseksi kehitimme Qvikillä oman, eurooppalaisen standardin vaatimukset täyttävän arviointimenetelmän, Qvik Mobile Accessibility Auditin. Qvikin menetelmä määrittää, miten sovellusten tulee erilaisten avustavien teknologioiden ratkaisujen kanssa toimia.

Menetelmällä  varmistetaan, että sovellus täyttää vaatimukset ja on saavutettava mm. ruudunlukijaa, näppäimistöä tai kytkinlaitetta käyttäville.

Testasimme tätä tutkimusta varten suomalaisten sovellusten saavutettavuutta soveltamalla Qvik Mobile Accessibility Audit -menetelmää. Valitsimme siitä saavutettavuuden kannalta kriittisiä testejä.

Sovellusten saavutettavuuden arvioinnissa on haasteensa

Saavutettavuuden arvioinnin työvälineitä ovat automaattinen testaaminen, manuaalinen testaaminen ja käyttäjätutkimus.  Näillä menetelmillä arvioidaan niin verkkosivuja, sovelluksia kuin itsepalvelukioskeja.

Vaikka työkalut ovat tiedossa, natiivisovellusten saavutettavuuden arvioiminen on työlästä: automaattinen testaaminen on puutteellista, manuaalinen testaaminen työlästä, ja lopulta vain käyttäjätutkimuksella voi varmistaa palvelun saavutettavuuden.

Kustannustehokkain ratkaisu on hyödyntää laajaa manuaalista asiantuntijatestausta ja täydentää sitä käyttäjätutkimuksella.

Näin arvioimme  suosituimpien sovellusten saavutettavuutta

Kartoitimme sovellusten saavutettavuuden yleistilaa vuoden 2020 lopussa  testaamalla 15 sovellusta iOS ja Android-versioina, eli yhteensä 30 ohjelmistotuotetta. Valitsimme vertailuun vain sovelluksia, jotka olivat saatavilla ilmaiseksi molemmista sovelluskaupoista.

Mukaan tuli pankkien, teleyhtiöiden, terveystoimijoiden, mediayhtiöiden ja ravintola-alan toimijoiden sovelluksia. Jokaiselta toimialalta mukana oli vähintään kaksi sovellusta. Testiin valittuja sovelluksia oli ladattu vähintään satatuhatta kertaa Play storessa.

Valinta perustui suosion lisäksi siihen, että sovellus ei keskittynyt esimerkiksi näkeville käyttäjille suunnattuihin sisältöihin, kuten vaikkapa videopalvelut.

Kevyessä saavutettavuustestissä sovellusta testattiin yhdellä ajantasaisella testilaitteella, iOS 14 (iPhone) ja Android 10 (Samsung) käyttöjärjestelmillä. Testissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin tekijöihin:

  1. Ruudunlukijakäyttö yleisesti
  2. Näppäimistökäyttö
  3. Ohjaimien nimiöinti
  4. Näkymien rakenteellisuus
  5. Navigoitavuus
  6. Tunnistautuminen
  7. Tekstin suurennus
  8. Toiminta vaakakäytössä

Testissä käytiin läpi jokin sovelluksen kannalta tyypillinen käyttötapaus sekä tutkittiin sovelluksen ensikäyttökokemuksen sekä valikkorakenteen toimintaa. Monivaiheisia ostamiseen tai rekisteröitymiseen liittyviä toiminnallisuuksia ei tutkittu.

Tällä lähestymistavalla pystyimme nopeasti löytämään merkittäviä käyttäjäkokemukseen vaikuttavia saavutettavuushaasteita. Laajemmassa arvioinnissa ongelmia löytyisi todennäköisesti merkittävästi enemmän, mutta laaja testaus ei ollut tämän testin tavoitteena.

Kriteerien perusteella voidaan todeta, että jos sovellus ei läpäise testiä, se ei myöskään selviytyisi tarkemmasta vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

Arvioinnin tuloksena sovellukset saivat arvioinperusteidenkriteerien täyttymisen perusteella saavutettavuuden kouluarvosanan asteikolla 0-5 (hylätty, heikko, välttävä, tyydyttävä, hyvä tai kiitettävä).

Tulokset: riman alta, mutta eri korkeuksilla

Testin tuloksena havaittiin, ettei yksikään testiryhmän sovelluksista läpäissyt kaikkia testin kriteerejä eikä tällaisenaan läpäisisi lain saavutettavuusvaatimuksia.

Jos tuloksia katsotaan siinä valossa, mille tasolle riman alittaneet sovellukset pääsevät, niin tilanne on vielä lupaava. Lähes kaikissa sovelluksissa on jo nyt saavutettavuutta edistäviä ominaisuuksia, mutta työtä saavutettavuuden saattamiseksi hyvälle tasolle on vielä tehtävänä paljon.

Kaikkiaan voidaan sanoa, että tilanne ei ole täysin surkea.

iOS-sovellusten yleisin arvosana oli hyvä, Android-sovellusten tyydyttävä, mutta erot käyttöjärjestelmien välillä olivat yllättävän pieniä, kuten kuvasta 1 näkyy. Joidenkin sovellusten kohdalla Android-versio vei jopa voiton iPhonesta.

Sovellusten saavutettavuusarvosanat jokaisen viidentoista “kilpailijan” iOS ja Android-versioille sekä käyttöjärjestelmäkohtainen keskiarvo.

Saavutettavuudeltaan paras ja lähimpänä vaatimustenmukaisuuden rajaa oli Koronavilkun iOS-versio. Katso video sovelluksen toiminnasta ruudunlukijan kanssa täältä. Onnittelut THL:lle hyvästä hankinnasta!

Heikkoja sovelluksia on eri toimialoilla. Eräs Android-sovellus sai hylätyn arvosanan, sillä avustavien teknologioiden tuki oli täysin puutteellinen.

Sovellusten tyypillisiä puutteita saavutettavuudessa

Testin perusteella sovelluksissa oli paljon saavutettavuuspuutteita, joten ei ole helppo sanoa, mikä oli eniten pielessä. Yksi yleisimmistä ongelmista oli tekstikoon skaalaus, joka puuttui jopa 60 prosentista sovelluksia. Teknisesti ongelman aiheuttaa fonttikoon määrittely kiinteästi, ei skaalautuvasti.

Arvelin etukäteen, että vakavimmat ongelmat liittyisivät vaakasuuntaiseen käyttöön. Yllättävää kyllä, tämä ominaisuus puuttui täydellisesti vain noin joka kolmannesta sovelluksesta.

Kuvaaja eri kriteerit täyttävien sovellusten suhteellisesta määrästä. Ainoastaan täysin vaatimuksia vastanneet sovellukset on laskettu mukaan.

Lähes yhtä tyypillinen ongelma oli puutteelliset nimiöinnit, eli avustavan teknologian sovelluksesta poimimat lisätiedot. Nämä koskettavat ruudunlukijoiden käyttäjiä, joita näytönlukijan toteama “nappula” ei auta ymmärtämään mitä nappula tekee.
Suurimpia ongelmia olivat siis:

  • Tekstikoon skaalautuvuus
  • Vaakatasoinen käyttö
  • Puutteellinen nimiöinti

Tyypillisten ongelmien lisäksi kiinnostavia ovat sovellusten kriittiset ongelmat, jotka eivät välttämättä toistu edes saman sovelluksen eri versioissa. Muutoin saavutettavassa sovelluksessa saattaa esiintyä erilaisia “ansoja”, joiden takia käyttö “jumiutuu” tiettyyn näkymään ilman pakotietä takaisin. Esimerkiksi ruutuun ilmestyy näytön peittävä ikkuna jota ei pysty sulkemaan. Tämänkaltaisia ongelmia löytyi valitettavan monesta sovelluksesta.

Surullisin esimerkki on eräässä sovelluksessa käytetty liukusäädin, jolla sovelluksen vahvistetaan kriittinen toiminto. Ikävä kyllä säädintä ei voi käyttää onnistuneesti ilman, että liu’uttaa sormea fyysisesti näytöllä. Esimerkiksi ruudunlukijalle säätimen saa nytkähtelemään askel kerrallaan kohti pyyhkäisyn äärilaitaa, mutta siihen se sitten jää. Jo WCAG 2.1 -kriteerienkin mukaan eleohjaukselle pitää tarjota vaihtoehtoinen ohjaustapa.

Sovellusten saavutettavuus syyniin 2021 – nyt on aika tehdä parannus

Vuonna 2019 voimaan tullut laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta määrittää, että verkkosivujen lisäksi myös sovellusten saavutettavuus tulee lain piiriin 23.6.2021. Lainsäädännön tavoite on edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja, jotka ovat useimmiten yksinkertaisin tapa arkiseen asiointiin.

Sovellusten saavutettavuus on tärkeä tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan kehitystä edistävä tekijä. Esimerkiksi vahva digitaalinen tunnistautuminen on PSD2-säädösten jälkeen yhä yleisempää ja se hoidetaan nykyään ensisijaisesti mobiilisovelluksilla.
Laki koskee vuonna 2021 vain tiettyjen toimialojen ja julkisten toimijoiden sovelluksia. Tähänkin joukkoon mahtuu paljon suomalaisille tärkeitä palveluita kuten valtionhallinnon palvelut, vakuutusyhtiöt ja sähköyhtiöt sekä useita yleishyödyllisiä palveluita.

Suomessa lain toteutumista valvoo Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI). AVI on ilmoittanut auditoivansa vuonna 2021 ainakin neljä sovellusta saavutettavuuden osalta. AVI voi määrätä sovellusten julkaisijoille korjausvaatimuksia tai jopa uhkasakon myös saamiensa ilmoitusten perusteella.

Kuvitus: Joel Pöllänen

Etsi