Riidoissa laitteen kanssa? Teknologiaraivo on osa nykyihmisen tunnekirjoa

Teknologia helpottaa elämää ja toimii ihmisen uskollisena apuvälineenä aina arkisista askareista rakettitieteeseen. Olemme laskeneet monet tehtävät laitteiden vastuulle, ja yleensä voimme luottaa niiden toimivan.

Mutta toisinaan paratiisiin ui käärme.

Teknologian pettäessä ihminen voi käydä läpi laajan ja primitiivisen tunnekirjon suuttumuksesta turhautumiseen ja turvattomuuteen, ja kokea ehkä olonsa myös petetyksi.

Tunteiden kaksi kohdetta – selkeämpi ja abstraktimpi vi**us**tana

Uusien, mutta huonosti toimivien palveluiden ja laitteiden kanssa negatiiviset tunteet kohdistuvat helposti niiden valmistajiin. Miten joukko ammattilaisia on voinut saada aikaan näin vajavaisen palvelun, tai näin heikosti toimivan laitteen? Turhauttaa ajatella, miten monta työtuntia laitteen tai palvelun takana on – ja miten surkea lopputulos kuitenkin on.

“Teknologiaraivon iskiessä turhautuminen voi kohdistua kehen tahansa, joka on aiheuttanut tilanteen, esimerkiksi työnantajaan tai suunnittelijaan“, sanoo teknologiaraivosta väitöskirjan kirjoittanut, nykyinen Aalto-yliopiston käyttöliittymätutkija Jussi Jokinen. “Pääasiassa tunne kuitenkin kohdistuu juuri käsillä olevaan laitteeseen.”

Kun tarjolla on jo erittäin hyvin toimivia digitaalisia palveluita, on huonosti toimivia vielä vaikeampi hyväksyä. Design-tiimillä onkin suuri rooli negatiivisten tunteiden minimoimisessa.

Turhautumisen kohteena voi olla myös laite yksinään. Elektroniikka ei ole ikuista, ja pinna kiristyy helposti, kun joutuu tekemisiin veteraanilaitteen kanssa. Kone on hidas ja kankea. Kone valittaa kaikesta eikä osaa enää päivittyä oikein. Yksinkertaisen toiminnon tekeminen kestää nestorilta paljon kauemmin kuin sen jälkeläisiltä. Tämä tuntuu törkeältä ajanhukalta, muttei oikeastaan ole kenenkään vika.

Mistä yksipuolinen tunne kumpuaa?

Laitteiden herättämiä tunteita selittää osittain yleinen viestintäteoria nimeltä the Media Equation. Tämän teorian mukaan ihminen ei osaa suhtautua tietokoneisiin ja älylaitteisiin täysin tiedostamattomina olentoina, vaan soveltaa kanssakäymiseen sosiaalisia normeja. Ihminen kohtelee konetta vähän kuin toista ihmistä ja asettaa koneen käyttäytymiselle samoihin normeihin perustuvia oletuksia.

“Ihminen tyypillisesti arvioi tapahtumia ja näille tapahtumille myös kausaaliagentteja”, Jokinen sanoo. “Voidaan hypotetisoida, että tällainen ajattelu on peräisin aiemmasta esiteknologisesta ajattelusta, jossa kaikilla toimijoilla on mieli, toisin kuin teknologialla.”

Kun siis tärkeän deadlinen lähestyessä kone heittää pyyhkeen kehään, tämä voi johtaa tunnereaktioon, jossa ihminen kokee tulleensa petetyksi. Tunne on samankaltainen kuin yksi tiimisi jäsen olisi pettänyt sinut, henkilökohtaisesti ja tahallaan. Tällaisessa tilanteessa monilla menee hermo, toki toisilla enemmän kuin toisilla.

Frustraatio, raivo, ja mitä näitä nyt on

Temppuilevien koneiden kanssa työskennellessä tunteiden skaala voi olla laaja. Teknologiaraivo ja computer rage ovat tässä yhteydessä monesti esiintyviä termejä, mutta yleisesti tutkimuksissa puhutaan turhautumisesta, frustraatiosta.

Psykologisesti turhautuminen kumpuaa tunteesta, että jokin on suunnitelmiesi tiellä, estää sinua saavuttamasta päämäärääsi. Turhautumista aiheuttava este voi olla ulkoinen – eli vika laitteessa tai bugi palvelussa – tai sisäinen, eli oman osaamisen rajallisuuteen liittyvä. Tietokoneiden kanssa kyseessä on usein näiden molempien yhdistelmä, mikä voi tehdä tunteesta erityisen voimakkaan.

“Frustraation määrään vaikuttaa myös, kuinka tärkeä tehtävä suorittajalle on ja kuinka itsevarma hän on osaamisestaan,” Jokinen sanoo. “Tilanteen yllättävyys ja ennalta-arvaamattomuus voivat korostaa epämiellyttävää tunnetta entisestään.”

Deal with it

Ihmisen ja teknologian liitto ei näytä päättyvän aivan lähitulevaisuudessa, joten ajoittaisen turhautumisen kanssa on vain syytä oppia elämään.

Ennen kuin tilanne äityy niin pahaksi, että esimerkiksi raahaat laitteesi ulos ja ammut sitä 8 kertaa, voit hyödyntää esimerkiksi setä Sigmund Freudin oppeja: Suuntaa ärtymyksestäsi kumpuava energia alkuperäisen ongelman ratkaisuun tai etsi vaihtoehtoisia määränpäitä ja lähde niiden perään. Jos tämä ei auta, lähde Jyväskylään.