Skip to content
18 March 2020

Etätyö on tuttua, mutta sosiaalinen eristäytyminen ei. Miten selvitä tulevista viikoista?

Kysyimme työterveyspsykologi Mari Laarilta, miten minimoida sosiaalisen eristäytymisen vahingot ja miten ylipäätään käsitellä pandemian kokoisia asioita menemättä solmuun.

Ihminen on sosiaalinen eläin, ja pakotettu eristäytyminen voi horjuttaa tasapainoistakin mieltä. Kun lisätään yhtälöön maailmanlaajuisen vakavan kriisin tuomat terveydelliset sekä taloudelliset uhat, jokainen meistä alkaa reagoida omalla tavallaan.

Qvikin työterveyspsykologi Mari Laari Heltti Oy:stä neuvoo ensinnäkin hyväksymään, että poikkeustila aiheuttaa reaktioita ja että kaikki katsovat tilannetta omasta näkökulmastaan.

“Ei kannata vertailla itseään muihin”, Laari sanoo.

“Vaikkei taustalla olisikaan erityistä mielenterveydellistä haastetta tai stressiä, niin jos sosiaalisuus pienenee huomattavasti tai jokin muu itselle tärkeä henkilökohtainen tarve jää toteuttamatta, kyllä se vaikuttaa mieleen.”

Qvikillä epävirallisten videopalaverien määrää on lisätty ja pidämme päivittäin myös kahvitaukoja Hangoutsissa sekä Discordissa. Mutta ei tämä homma taida ihan tällä olla taputeltu.

Sosiaalinen eristäytyminen on uusi tilanne

Sosiaalisen käyttäytymisen rajoittuminen vaikuttaa eri tavalla yksinasuviin kuin niihin, jotka jäävät kotiin puolison tai perheen kanssa. Kenellekään tilanne ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole ongelmaton.

Oireet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia.

Ahdistuneisuus.
Levottomuus.
Etäiseksi jäävä tunne, että jokin ei ole kohdallaan.
Keskittymisvaikeudet.
Kireä pinna.
Pelkotilat.

Tärkeintä oireiden ennaltaehkäisyssä ja lieventämisessä on jättää tilaa henkiselle palautumiselle. Mieli kuormittuu nyt kriisiuutisoinnista ja poikkeusjärjestelyistä normaalia enemmän ja tarvitsee huolenaiheiden lisäksi myös muuta ajateltavaa.

“Omia ajatuksia ei voi kontrolloida, mutta niitä voi tietoisesti ohjata muualle. Tässä pätee sama asia kuin henkilökohtaisissa kriiseissä – on ok välillä keskittyä työntekoon ja harrastuksiin, ja saa pitää myös hauskaa. Silloin mieli pääsee lepäämään ja palautumaan kuormituksesta, jota tällainen huoliajattelu tuottaa”, Laari sanoo.

Yksin kotona? Heitä ankkuri todellisuuteen.

Ihmisten tarpeet ovat erilaisia. Toisille juuri sosiaaliset tilanteet voivat olla kuormittavia, eikä yksin kotona oleminen tunnu hankalalta. Toiset taas kaipaavat fyysistä kanssakäymistä ja olisivat etenkin tällaisessa tilanteessa mieluummin ystävien ja rakkaiden ympäröimänä.

“Tässä voi auttaa jo se, että tiedostaa oman sosiaalisuuden tarpeensa ja tunnistaa oireilevansa, kun tämä tarve ei tule täytetyksi”, Laari sanoo.

“Seuraava askel on, että yrittää järjestää sosiaalista kanssakäymistä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi videopuheluiden kautta.”

Yksin ollessa on hyvä pitää huoli, ettei oireilu lähde lapasesta. Näin voi käydä esimerkiksi pelkotilojen kanssa.

“Lähtipä pelkoajatus mistä tahansa, yksin ollessa se voi laajentua ja paisua suhteettoman suureksi”, Laari sanoo.

“Jos oma mieli rupeaa menemään liian pitkälle, on hyvä keskustella aiheesta jonkun kanssa. Toinen ihminen voi tasapainottaa ajatusketjua.”

Laari neuvoo miettimään valmiiksi turvallisia ihmisiä, joille voi hankalana hetkenä soittaa. Mikäli tuntee itsensä ja tietää vaipuvansa yksin helposti syvempiin vesiin, hän ei sulje pois myöskään ystävien keskeisiä tapaamisia.

“Tärkeintä on olla joka päivä ainakin johonkuhun yhteydessä. Ei pidä jäädä täysin eristyksiin ahdistavien ajatusten kanssa, ettei tästä lähde huono kierre liikkeelle.”

Perheen kanssa kellon ympäri. Huh huh.

Eristäytyminen perheen tai puolison kanssa tuo mukanaan omat haasteensa. Myös rakkaiden ihmisten seura voi kuormittaa.

“Varmasti monia kauhistuttaa, että pitääkin olla perheen kanssa 24/7 kotona”, Laari sanoo.

“Se ei tarkoita, että olisi jotenkin huono puoliso tai vanhempi vaikka kokisi, ettei siedä sitä perheen läsnäoloa jatkuvasti.”

Helpommalla pääsee, jos perheessä sovitaan poikkeustilanteeseen liittyviä pelisääntöjä, kuunnellaan kaikkien tarpeita ja annetaan kaikille omaa tilaa.

“Jollain voi olla esimerkiksi suuri tarve jutella näistä uutisaiheisiin liittyvistä peloista ja ajatuksista, kun taas jollakulla toisella ei ole yhtä suurta tarvetta”, Laari neuvoo.

“Jos taloudessa on kaksi ihmistä, pitää kehittää kompromissi, joka ei kuormita kumpaakaan liikaa. Jos on enemmän perheenjäseniä, niin voi tehdä vaikka pieniä ryhmittymiä niiden kesken, jotka haluavat puida asiaa ja niiden joilla ei ole tähän intoa.”

Nyt on myös hyvä hetki opetella läsnäoloa.

“Kun on perheen kanssa ja vaikka pelaillaan jotain, silloin on siinä läsnä. Kun taas tekee töitä, on työasioissa läsnä. Sitten on erikseen ne hetket, kun käy läpi tämän tilanteen tuottamia ajatuksia.”

Hyviä neuvoja kaikille

1. Etsi itselle sopiva keino, millä purkaa omaa mieltä säännöllisesti. Jos omille ajatuksille ei anna tilaa, ahdistus purkautuu lopulta hallitsemattomasti.

2. Ajatus harhailee normaalistikin myös työpäivän aikana. Tähän voi suhtautua ymmärtäväisesti. Jos keskittyminen tuntuu haastavalta, kaiva vaikka esiin vanha kunnon TomatoTimer.

3. Erikoistilanteissa saa kokea korostunutta tuen tarvetta niin töissä kuin kotioloissa. Tuentarve voi vaihdella sen mukaan, kuinka pitkään poikkeustila jatkuu ja tuleeko uusia käänteitä. Töissä tukea tarjoaa oma esimies, oma tiimi, työkaverit ja työterveys.

4. Kannattaa varata päivästä hetkiä, jolloin voi tietoisesti käydä tilannetta läpi ja murehtia. Se yleensä vähentää ajatusten jatkuvaa pulpahtelemista mieleen. Ajatuksia voi myös kerätä pitkin päivää ja siirtää ne vaikka työpäivän jälkeiseen huolihetkeen. Näin voi antaa itselleen luvan keskittyä ensin töihin ja huoliin sitten tiettynä ajankohtana.

5. Ulkoilua ei ole kielletty. Esimerkiksi lähimetsässä ajatukset voivat liikkua vapaammin.

6. Kokeile kirjoittamista. Tämä pohjaa kahteen aika perustavanlaatuiseen asiaan: Kirjoittaessa voit olla itsellesi täysin rehellinen. Voit vaikkapa myöntää olevasi peloissasi tai listata syitä, miksi koet tilanteen raskaaksi. Toiseksi kirjoittamalla saat jäsenneltyä ajatuksesi pois mielen abstraktilta tasolta. Asiat voivat paisua mielessä ja sumentaa ajattelua, mutta jäsentelemällä niistä saa taas otteen.

7. Puhumisella on samoja vaikutuksia kuin kirjoittamisella. Molemmat tai ainakin jompikumpi näistä vaihtoehdoista on hyvä ottaa käyttöön.

8. Monilla liikuntaharrastukset ovat nyt jäissä. Jos liikunta on itselle hyvä tapa purkaa paineita ja kuormitusta, sille pitäisi löytää vaihtoehtoisia keinoja. Voi lähteä lenkille ja tehdä kotona lihaskuntotreeniä. Perheenkin kanssa voi järjestää yhteisiä jumppahetkiä.

9. Jos asia tuntuu liian suurelta käsiteltäväksi, voi välillä pienentää ajatuksen piiriä. Sen sijaan, että koittaisi käsittää samaan aikaan viruksen maailmanpoliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, voi välillä keskittyä esimerkiksi vain omaan arkeen ja sen järjestelyyn.

10. Tilanne on vakava ja vakavuudella tähän pitää myös osata suhtautua. Kuunnellaan ja noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia. Mutta kiinnitetään huomio myös omaan sietokykyyn ja yritetään toimia sen rajoissa.

 

Kuvitus: Aija Malmioja

Written by

Mirva Uotila

Started listening to horrible pop country music and can't shut up about it. Was briefly a nature journalist before becoming Qvik's marketing monkey.

Language