Tässä on Ylen uusin uutistenlukija Alexa – älykaiutinten suosio kasvaa nyt vauhdilla
Älykaiutinten suosio kasvoi viime vuonna Yhdysvalloissa räjähdysmäisesti, ja ilmiö rantautuu myös Suomeen. Ylen avaus älykaiutinkentällä on Alexalla toimiva uutistenlukuominaisuus.
Kun sanot Alexalle “Hey Alexa, what’s the news?”, älykaiuttimesi osaa nyt toistaa sinulle Ylen viimeisimmän uutislähetyksen. Riittää, että laitteessasi on uutislähetyksiin erikoistunut Flash Briefing -sovellus ja olet valinnut valinnut uutislähteeksi Ylen.
Tämä Ylen ensimmäinen älykaiutinominaisuus rakennettiin viidessä päivässä osana Yle Betan Alexa -projektia, jossa ohjelmoijina toimivat Lassi Seppälä Yleltä sekä Tuomas Lahti Qvikiltä.
“Kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, minkälaisia ääniohjautuvat käyttöliittymät tulevat olemaan, joten tällaisen palvelun rakentaminen näin varhaisessa vaiheessa on kiehtovaa”, Lahti sanoo. “Tekninen puoli kehittämisestä oli nopeaa ja yksinkertaista, ja on hienoa, että toimivan prototyypin voi rakentaa jo muutamassa päivässä. Käyttöliittymäsuunnittelussa tosin on vielä kehitettävää.”
Yhdysvalloissa älykaiutinten todellinen läpimurto tapahtui viime vuonna. Ääniohjattavia älykaiuttimia on myyty jo yli 37 miljoonaa kappaletta ja Yhdysvalloissa niitä arvioidaan olevan jo joka kuudennessa taloudessa. Suomessa täysin ääniohjattavia palveluita ei vielä merkittävästi käytetä saatikka rakenneta. Ylen uutistenlukuominaisuus onkin yksi ensimmäisistä suomalaisista Alexa-palveluista.
Maailman teknologiajätit panostavat ääniohjattaviin laitteisiin kilpaa. Googlen tuotteisiin kuuluu fyysisen Google Home -kaiuttimen lisäksi Google Assistant sovellus, jonka voi yhdistää myös muiden laitevalmistajien tuotteisiin, kuten älytelevisioihin. Alexan ja Google Assistantin paini oli yksi suurimmista puheenaiheista teknologia-alan suuntaa näyttävässä jokavuotisessa CES-tapahtumassa.
Toistaiseksi Alexa on huomattavasti Google Homea yleisempi. Vaikka Apple HomePod julkaistaankin hieman jälkijunassa, myös siitä tulee luultavasti kova kilpailija.
Ääninatiivi käyttöliittymä vaatii uudenlaista ajattelua
Alexat ja googlehomet eroavat Sirin kaltaisista yleisemmistä ääniohjattavista palveluista siten, että ne ovat täysin ääninatiiveja – eivät vain äänellä ohjattavia fyysisiä käyttöliittymiä. Siriä käyttää maailmalla kuukausittain arviolta 375 miljoonaa ihmistä, ja jo pari vuotta sitten 20 prosenttia mobiililla tehdyistä Google-hauista ohjattiin äänellä. Kun älykaiuttimia käytetään lähinnä kotona suljetussa tilassa, voi kynnys jutella käyttöliittymälle madaltua entisestään.
“Olennaisinta on onnistua käyttöönoton suunnittelussa sekä palvelun ominaisuuksien esittelyssä”, sanoo Qvikin tuotesuunnittelija Jesse Heys. Tässä on vielä tekemistä, sillä jopa 72 prosenttia älykautinten omistajista myöntää, etteivät he tunne kaikkia kaiutintensa ominaisuuksia eivätkä vielä osaa käyttää sen kaikkia toimintoja.
“Visuaalisessa käyttöliittymässä käyttäjää ohjaavat tekstit, symbolit sekä toimintoja kuvaavat indikaattorit, ja palvelussa on lähtökohtaisesti rajattu määrä toimintoja. Oppiakseen palvelun logiikan, käyttäjä voi katsoa käyttöliittymää ja lähteä kokeilemaan sen ominaisuuksia.” Ääniohjatuissa palveluissa mahdollisten komentojen määrä on huomattavasti suurempi ja käyttäjää on hankalampi ohjailla. Myös laitteiden rajalliset kyvyt asettavat omat haasteensa.
“Äänikäyttöliittymät eivät ole vielä teknisesti riittävän kehittyneitä tulkitakseen kaikkia niitä moninaisia tapoja, joilla ihmiset yrittävät niiden kanssa kommunikoida”, Hayes sanoo. “Toistaiseksi komentojen opetteleminen tuntuu loitsujen opettelua – kommunikointi vaatii, että osaa sanoa taikasanat oikeassa järjestyksessä.”
Yle uutisten tuominen Alexalle oli Yle Beta -hengen mukainen nopea katsaus, mistä ääniohjautuvien ominaisuuksien rakentaminen teknisesti koostuu. Käyttöliittymä pidettiin vielä yksinkertaisella tasolla: tavoitteena oli saada ulos käyttökelpoinen ensimmäinen palvelu ja lähteä tutkimaan, minkälaisia äänikäyttöliittymiä käyttäjille kannattaa tarjota.
“Kun suunnittelija ei ole jumissa fyysisissä näytöissä, voi palvelumuotoilua lähestyä täysin toisesta suunnasta”, sanoo Qvikin Head of New Business Development Pia Höglund. “Palvelukehitys vasta muotoutuu, joten nyt meillä on kiinnostava tilaisuus olla mukana keksimässä, mitä kaikkea näillä voi tehdä ja miten se parhaiten onnistuu.”
