Hyppää sisältöön

Kysely: Yli viidesosa ruotsalaiskuluttajista ei ole perillä digipalveluiden tilauksistaan

Joka viidennelle ruotsalaiskuluttajalle digipalveluiden tilausten laskutus on arvoitus, paljastaa tuore, valtakunnallinen kysely. Moni on ajatellut laittaa tilausten veloitukset hallintaan, mutta ei saa tehtyä asialle mitään. Reilu kymmenesosa maksaa laskut automaattisesti, mutta ei tarkastele maksuhistoriaansa sen tarkemmin. Kyselytutkimuksemme mukaan 23,3 prosenttia ruotsalaiskuluttajista ei tarkkaile tilaamiensa digitaalisten palveluiden kuten videosuoratoisto- tai e-kirjapalveluiden laskuja. Noin kymmenesosa haluaisi hallita […]

Joka viidennelle ruotsalaiskuluttajalle digipalveluiden tilausten laskutus on arvoitus, paljastaa tuore, valtakunnallinen kysely. Moni on ajatellut laittaa tilausten veloitukset hallintaan, mutta ei saa tehtyä asialle mitään. Reilu kymmenesosa maksaa laskut automaattisesti, mutta ei tarkastele maksuhistoriaansa sen tarkemmin.

Kyselytutkimuksemme mukaan 23,3 prosenttia ruotsalaiskuluttajista ei tarkkaile tilaamiensa digitaalisten palveluiden kuten videosuoratoisto- tai e-kirjapalveluiden laskuja. Noin kymmenesosa haluaisi hallita digipalveluiden tilauksiaan paremmin, ja yhtä moni antaa vain laskutuksen automaattisesti juosta ilman, että seuraa sen tarkemmin maksettuja laskuja.

Osa ruotsalaisista suhtautuu harkiten digipalveluiden tilauksiin. Useampi kuin joka kymmenes (15 %) käy tilauksensa läpi säännöllisesti ja lakkauttaa sen myötä tarpeettomaksi käyneet palvelunsa. Valtaosa (62 %) arvioi laskujensa olevan hallinnassa.

Qvikin teettämään valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1000 aikuisväestöön kuuluvaa kuluttajaa ympäri Ruotsia. Kyselytutkimuksen kohteena olivat palvelut, joissa lopputuote on digitaalinen eikä fyysinen.

Merkittävä osa ruotsalaisista on tilannut vuoden aikana uusia digipalveluja

Joka kolmas (33 %) ruotsalainen on laittanut tilaukseen vuoden aikana 2–3 uutta digipalvelua. Suurin osa, peräti yli 67,1 %, on käyttänyt ainakin yhtä uutta palvelua vuoden sisällä.

Ruotsalaiset kokeilevat uusia palveluita hurjaa vauhtia. Palveluista luovutaan nopeasti ja palveluiden määrä lisääntyy valtavasti, eli digipalveluiden markkina kehittyy kiivaasti.

”Kasvupotentiaali on suuri, etenkin sen käyttäjäryhmän keskuudessa, jotka eivät ole aktiivisia digitaalisten palveluiden tilaajia”, Qvik AB:n toimitusjohtaja Jesse Vartiainen sanoo.

Lähes kolmannes (27 %) ruotsalaisista ei ole ottanut yhtään uutta palvelua vuoden aikana käyttöönsä. Kuusi prosenttia tosin ei ole perillä uusista tilauksistaan.

Joka kolmas ikäihminen ei tilaa yhtään digipalvelua säännöllisesti

Kysely paljastaa, että 15 prosenttia ruotsalaiskuluttajista ei tilaa yhtään digitaalista palvelua säännöllisesti. Esimerkiksi 60–69-vuotiaista tähän ryhmään kuuluu joka kolmas (30 %).

”Tässä ryhmässä on huomattava potentiaali ja tulevaisuuden kehityskohde. Digitaaliset tilauspalvelut eivät välttämättä ole esimerkiksi jokaisen ikääntyneen ulottuvilla. Nykyiset ratkaisut eivät välttämättä palvele kaikkia kuluttajaryhmiä riittävästi, joten palveluiden houkuttelevuutta, saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä on syytä kehittää lähitulevaisuudessa.”

Yli puolella ruotsalaisista (53,9 %) on käytössään 1–3 kuukausimaksullista digipalvelua. Sen sijaan seitsemän prosenttia ei hahmota montako palvelua heillä on käytössään.

Viidesosa vaihtanut halvempaan palveluun

Teettämässämme tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä syystä ruotsalaiskuluttajat ovat katkaisseet digitaalisen palvelun tilauksen.

Kolmasosa eli 34 prosenttia kertoo lakkauttaneensa palvelun, koska se tuntui liian kalliilta. Lähes yhtä moni (31 %) oli luopunut palvelusta, koska palvelu ei vastannut odotuksia. Neljäsosa kertoi vain halunneensa kokeilla palvelua, ja viidesosa ilmoitti lopettaneensa tilauksen, jos löysivät palvelun jostain halvemmalla tai ilmaiseksi.

”Yllättävän monen kohdalla ennakko-odotukset tilatusta palvelusta eivät vastanneet todellisuutta. Tämä on vahva viesti palveluiden suunnittelijoille ja markkinoijille. Kuluttajat ovat erittäin hintatietoisia Ruotsissa, jossa palveluiden tarjoajia on runsaasti.”

Äänikirjojen suosio ei ole Ruotsissa elokuvien, sarjojen ja musiikin tasolla

Ruotsalaisten suosikkipalveluita ovat videoiden suoratoistopalvelut kuten Netflix, HBO, Cmore, jota käyttää 63 prosenttia kuluttajista, sekä musiikkipalveluista Spotify ja Apple Music. Kiinnostusta herättää ruotsalaisten keskuudessa myös tallennustila pilvipalvelusta, kuten esim Dropbox, Google One Drive sekä iCloud, joita 39 prosenttia kuluttajista hyödyntää säännöllisesti. Sen sijaan e-kirjat ovat vasta sijalla 6 kyselyn mukaan.

Noin kolmannes ruotsalaisista eli 31 prosenttia tilaa digitaalisia uutisia ja journalismia säännöllisesti. Työhön ja opiskeluun liittyviä hyötysovelluksia kuten Adobea, Microsoft Office -sovelluksia sekä äänikirjoja tilaa 27 prosenttia kuluttajista.

Tutkimme ruotsalaiskuluttajien digitaalisten palveluiden tilaustottumuksia joulukuussa valtakunnallisella kyselytutkimuksella. Teettämäämme sähköiseen kyselyyn vastasi 1000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja otos edustaa ruotsalaista aikuisväestöä. Sähköisen kyselytutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi.